Isot sirkusteltat

Ensimmäinen suomalainen Cirkus Ducander lähti liikkeelle 2000 hengen jättiläisteltalla vuonna 1896. Sirkus Sariolan telttaan 1949–1953 mahtui myös noin 2000 katsojaa. Yläkuvassa sisäkuva Sirkus Sariolan teltasta vuodelta 1952. Neljä mastoa näyttävät jykeviltä ja paksuja myrskytankoja näkyy kovin tiheässä. Kangasteltat olivat raskaita liikuteltavia varsinkin silloin, jos ne kastuivat. Telttojen pystytyksessä käytettiin apuna norsuja ja traktoreita. Nykyään kupolin nosto tapahtuu sähkömoottoreiden avulla. Nelimastoiset teltat ovat Euroopassa käytetyin telttamalli. Niissä maneesi on mastojen välissä ja mastoihin on ripustettu kattoteline, jota muotonsa vuoksi joskus myös "sikariksi" kutsutaan.

Sirkuksen koko ilmaistaan usein teltan halkaisijalla. Se kertoo alan harrastajalle suurin piirtein, montako katsojaa sinne mahtuu. Sirkus Finlandian teltan halkaisija on 37 metriä. Kun siihen lisätään vielä telttanarujen vaatimat tilat niin tarvittavan alueen halkaisija on jo 45 metriä. Maneesin optimihalkaisija on maailmanlaajuisesti 13 metriä. Sirkus Finlandiassa se on metriä pienempi. Alakuvassa Sirkus Finlandia Helsingin Kaisaniemessä, Etuteltta on viisiosainen ja pystytettävissä tarpeen ja paikan mukaan eri kokoisena. Takana näkyy vielä hevostallit samasta materiaalista kuin pääteltta.

Suomessa kiertävät pienemmät sirkukset ovat kaksimastoisia ja niihin mahtuu 150–500 katsojaa. Nelimastoisten telttojen katsojakapasiteetti on yleensä 500 katsojasta ylöspäin 5000 katsojaan saakka. Sirkus Finlandiassa katsomopaikkoja on tällä hetkellä 1150. Sirkusten katsomot olivat aikaisemmin lankuista tehtyjä penkkiratkaisuja ja niihin mahtui enemmän katsojia kuin nykyisiin. Lapsia voitiin sijoittaa katsomoon enemmän kuin aikuisia.

Suurin Euroopassa kiertänyt sirkusteltta on ollut Circuslexikonin mukaan Circus Sarrasanin teltta, mihin mahtui noin 10 000 katsojaa. Teltassa lienee ollut 8 mastoa. Teltassa oli useita maneeseja ja niiden välissä esiintymislavoja.

Jos esiintymisteltat ova kehittyneet yhä suurempiin yksiköihin niin majoitusteltat ovat kehittyneet toiseen suuntaan. Tunnetuin lienee ollut Sopu-teltta. Björn Gammals kertoo alkuvaiheessa asuneensa Suomen Tivolissa Sopu-teltassa, mikä pystytettiin yöksi sirkusteltan sisälle.