2022 • Kate & Pasi • Tampereella • in Tampere

Kävin lauantaina Sorin Sirkuksessa. Helsinkiläinen nykysirkusryhmä Company Kate & Pasi esiintyi tamperelaisyleisölle numerollaan Suhde. Esitys kesti melkein tunnin ja nautin joka hetkestä. Loppuaplodien määrästä päätellen niin teki koko katsomo. Osia tuosta esityksestä olen nähnyt monasti jo aiemminkin, mutta tämä kokonaisuus oli todella hyvä. Se oli huumorilla höystettyä parisuhdeterapiaa. Poislähtiessä mietin, että kumpikohan heillä kotona määrää kaapin paikan. Sirkusartistit Katerina Repponen ja Pasi Nousiainen tarjoilivat sydämellisen ikkunan ihmissuhteeseen, jossa 50 kiloa painava pieni nainen peittoaa satakiloisen, painavan miehen. Suhde oli Taidetestaajien taide-elämys, jota kahdeksasluokkalaiset osallistujat ovat käyneet katsomassa ja arvioimassa tammikuun lopusta lähtien. Sorin Sirkus oli yksi Taidetestaajien pirkanmaalaisista vierailukohteista lukuvuonna 2021–2022.

Esityksen jälkeen yleisön haastateltavana Sorin Sirkuksessa 26.2.2022.

Duo Kate & Pasi Sirkus Finlandiassa 7.4.2012.

.

Aimo Leikas • Illusionisti • Illusionist

Tytöt ja Aimo Leikas Tivoli Skandiassa 1971.

Aimo Leikas (12.5.1947–3.9.1976) on täällä blogissa esiintynyt useamman kerran, mutta nyt sain pari uutta kuvaa. Haukivuorella syntynyt Aimo oli harvinaisen monitaitoinen esiintyvä taiteilija, joka lopuksi kiinnostui eniten vaarallisista ohjelmanumeroista. Hän hallitsi hyvin tasapainonumerot, vaijerilla kävelyn, yksipyöräisellä ajamisen ja jongleerauksen. Hän oli veitsenheittäjä, fakiiri ja kahlekuningas. Vaarallisimmassa päässä olivat giljotiini, hirttäminen ja venäläinen ruletti.

Tytöt ja Aimo Leikas houkuttelevat asiakkaita Tivoli Skandiassa 1971.

Uransa alussa Aimo Leikas esiintyi paljon veljensä Raimon kanssa. Heillä oli mm. yhteinen fakiiri-numero. Taitojen ja maineen kasvaessa Aimo esiintyi kesäkiertueilla muun muassa Sariolan, Suurosen ja Pellikan tivoleissa osana isompaa näytöskokonaisuutta tai omassa side show -teltassa. Talvisin kierrettiin Suomea lämpimämmissa sisätiloissa erilaisissa seurojentaloissa, ravintoloissa jne. 

Aimo osallistui myös Pohjoismaiseen Taikurikongressiin Helsingin Hotel Inter-Continentalissa 19.–21.9.1975. Kuva: Kyösti Leikas arkisto.

Kesän 1976 kiertueen viimeinen etappi oli Hartolan Markkinat 3.syyskuuta. Leikas sai houkuteltua katsomoonsa vain seitsemän asiakasta. Koko ohjelma meni hyvin kunnes tuli venäläisen ruletin vuoro. Aseeseen ladattiin sekä oikeita patruunoita että vaarattomia paukkupatruunoita. Revolveriin tuli tekninen vika ja sen rulla pyörähti yhden pykälän liikaa. Leikas osoitti aseella itseään ja laukaisi. Show päättyi siihen. Leikas menehtyi saamiinsa vammoihin sairaalassa. Poliisitutkinnassa selvisi, että ase oli epäkunnossa.

Vuonna 1968 painettu juliste toimi vielä 1975 pienin korjauksin.

Leikas ei käyttänyt itsestään sanaa "taikuri". Hän oli mieluimmin "illusionisti". Uskallankohan sanoa, että mielestäni ne ovat yksi ja sama asia. Sanakirjat sanovat, että illuusio eli havaintoharha on hahmotusvirhe joka syntyy, kun aistiärsykkeen osat vääristävät kokonaisuuden. Illuusioksi kutsutaan myös taideteoksen, esityksen tai muun vastaavan synnyttämää todellisuusvaikutelmaa. Havaintoharha on väärin tulkittu aistimus, siinä on siis todellinen ulkoinen aistiärsyke, joka tulkitaan väärin. Ja siihenhän taikatemppujen esittäminen perustuu.

.

Suuronen • Surmanajo • Wall of Death

Taikuri Heikki Suikki eli Mr. Henry, Henkimaailman radiokauppias 

ja Onni Suurosen Surmanajo. 

Seppä Onni Suuronen (28.8.1923–9.1.2014) pääsi töihin Sarioloiden talvipaikkaan Keravalle 1947. Onni rakensi Sariolan tivoleiden surmanajajille surmanajopyttyjä ja ryhtyi Esa Paltilan innostamana itsekin kokeilemaan niitä. Ensimmäiset kokeilut Onni teki polkupyörällä koska ei ollut aikaisemmin moottoripyörällä ajanut. Hän siis oppi ajamaan moottoripyörällä surmanajokirnussa ja 1948 hän esiintyi jo Sariolan Tivolissa.

Onni Suuronen ja Rauno Laahanen.

Seuraavana vuonna Onni Suuronen ja Esa Paltila päättivät kuitenkin ryhtyä itsenäisiksi esiintyjiksi, joten he rakensivat oman pytyn, jolla lähtivät kiertämään maata. Uutena ideana päätettiin rakennuttaa surmanajopyttyyn sopiva auto, Auton ja moottoripyörän yhteisnäytös nähtiin Mikkelin talvimarkkinoilla talvella 1949–1950. Myös Linnanmäen avajaispäivänä 27.5.1950 he olivat mukana ja viipyivät melkein koko kesän.

Surmanajopytyn pystytys. Ylinnä Rauno Laahanen.

Onni ja Esa kiersivät Suomea yhdessä vielä muutaman vuoden. Silloin ilmeisesti he käyttivät jo nimeä Surmanajon tivoli. Alkuvuosina mukana liikkui myös esiintyviä taiteilijoita, kuten taikureita ja kahlekuninkaita, sekä tietysti erilaisia tivolipelejä. Sitten Suuronen osti Paltilan osuuden tynnyristä itselleen. Paltila puolestaan rakensi itselleen kuolemanpallon, jonka kanssa hän kierteli aina 60-luvulle asti. Suuronen jatkoi yksin. Välillä ajokumppaneina oli myös Veikko Pohlström ja välillä Matti Laaksonen. Nelisen vuotta Suuronen toimi myös Tivoli Toivo Sariolassa itsenäisenä yrittäjänä.

Onnin poika Kalevi Suuronen (s. 1953) tuli mukaan kuvioihin 1971. Noihin aikoihin toiminnan laajentuessa yrityksen nimeksi tuli Tivoli Suuronen. Vaimonsa Leila Suurosen kanssa Kalevi keskittyi erilaisiin huvilaitteisiin aikuisille ja lapsille sekä  onnenpeleihin.  Ensimmäinen iso huvilaite oli Tarantella-karuselli. Sukupolvenvaihdos tehtiin v. 1994. Jo 17-vuotiaana surmanajot aloittanut Kalevi astui vetovastuuseen ja viimeiset yhteiset surmanajonäytökset Onni ja Kalevi ajoivat vuonna 1995 Joensuussa. Onni Suuronen oli tuohon aikaan 72-vuotias. Vuonna 2004 Kansainvälinen tivoli- ja sirkusalan järjestö palkitsi Onni Suurosen hänen elämäntyöstään Kultaisen Ponin festivaalilla Italian Riminissä.

Aina ei mennyt hyvin. Useimmiten selvittiin mustelmilla ja pienillä ruhjeilla. 

Onneksi harvemmin sattui tällaista. Tämä lehtileike on vuodelta 1952.

Vuonna 2018 julkisuuteen sitten ilmestyi tällainen viesti:
"Tivoli Suurosen liiketoiminta on päättynyt vuoden 2018 sesonkiin. 
Olemme siirtyneet viettämään ansaittuja eläkepäiviä. 
Kalevi ja Leila Suuronen"


Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Onnea Kaleville taiteilijaeläkkeestä!
Kalle

••••••••••••••••••••••••••••••••••••

.

2022 • Yris & Enzo Cardinali

Enzo Cardinali

Viimevuotiset tutut Yris ja Enzo Cardinali tulevat jälleen Sirkus Tähden kiertueelle uusin tempuin 15.4.2022 alkaen. Sydämellisesti tervetuloa! Mielellään heitä katselee. Yris Cardinali taiteilee korkealla katonrajassa ja Enzo Cardinali jongleeraa niin että silmät ei tahdo mukana pysyä.

Yris Cardinali.

Yksi Euroopan tunnetuista sirkussuvuista on portugalilainen Gardinalin sirkusdynastia. Nyt taitaa olla jo seitsemäs sukupolvi sirkushommissa. Cardinaleja on Suomessa nähty aiemminkin. Vuonna 1949 Sirkus Sariolassa esiintyi akrobaattiryhmä The Cardinals, mutta kotimaaksi mainittiin Ranska. He olivat myös erinomaisia xylofonin soittajia. Mukana oli myös Neiti Cardinal, jonka braavureihin kuului eteenpäin heitetty voltti samalla hanuria soittaen. Olivatko he samaa sirkussukua? Nimen lopusta puuttui i-kirjain. Sirkushistoriasta löytyy myös muita samantyyppisiä nimiä – esimerkiksi Cardinale?

The Cardinals keskellä julistetta 1949.

.

Pellikat • Tivolin ammattilaiset • Funfair professionals

Ville Pellikasta en löytänyt kuvaa, mutta tässä hänen vaimonsa Elsa Pellikka naamioidun Garambon ihmeen eli Aleksander Casson lämpimässä seurassa Pellikan Tivolissa 1971.

Suomalainen tivolihistoria kätkee sisäänsä monia legendaarisia hahmoja. Yhdet monista tunnetuimmista lienevät Elsa ja Vilho "Ville" Pellikka. 

Osa ryhmäkuvasta, jossa Tivoli Matti Sariolan työntekijöitä Suolahdella (nyk. Äänekoski) vuonna 1963. Tivolin henkilökuntaan kuuluva Juli Lehtinen on mennyt kihloihin, ja henkilöstö on koottu sen kunniaksi yhteiskuvaan Sirkus Americanon eteen. Eturivissä vasemmalla istuu Raija Pellikka ja hänen takanaan seisoo Elsa Pellikka.

Se oli 60- ja 70-luvuilla, kun kotimainen sirkustoiminta oli koomassa. Huvivero oli yksi suurimmista syistä. Monet tivolit ja markkinat tarjosivat kuitenkin hiukan apua esiintyville taiteilijoille. Pellikojen Tivoli Skandia oli yksi niistä monista tivoleista, jotka pystyivät tarjoamaan työpaikkoja. He pitivät  60-luvulla myös ampumatelttaa ainakin Toivo Sariolan Tivolissa. Lisäksi Pellikalla oli strip tease -teltta useilla markkinoilla vielä 70-luvullakin. Torimarkkinat olivat ennen tapahtuma, jota moraalinvartijat inhosivat. Erinomaisia vetonauloja olivat myös erikoiset eläimet ja eksoottiset ihmiset.

Löysin netistä myös tämän tosi vanhan kuvan eräästä toisesta Pellikasta. Sähkömiehenä ja elokuvakoneenhoitajana J.A.F. Sariolalle ja Suomen Tivolille yli viisitoista vuotta työskennellyt T. Pellikka kuvattuna maamoottorin (kuulamoottori) vieressä, oletettavasti 1920-luvulla. Ensimmäisenä tulee mieleen, että onko hän Ville Pellikan isä? 

Kuva:© Sariolan kokoelma, Keravan museopalvelut, Sinkka.

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Ei ole todennäköisesti ko Pellikan isä.

Hienoja kuvia tivolihistoriasta!!!

Tapio Sariola

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Tässä vasemmalla Ville.

Jukka Sariola

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

.

Herra Pii Poo • Taikuri • Magician

Vaihteeksi hieman satuja. Tampereen Ikurissa on 150 m pitkä jääveistospolku, joka ilahduttaa tänäkin vuonna! Vuonna 1957 perustetun Ikurin Vireen järjestämä jääveistospolku seuratalonsa alueella avautui lauantaina 22.1.2022 nimellä Tiitiäisen satupolku. Akateemikko, lastenkirjailija, runoilija Kirsi Kunnaksen (1924–2021) muistoa ja elämäntyötä kunnioittavalla polulla voi nähdä 15 Kunnaksen satuihin perustuvaa jääveistosta. Jääveistospolku on maksuton ja avoinna ympäri vuorokauden niin kauan kuin sääolot sallivat. Veistokset ovat valaistuja. Ikurin Vire on näitä jääveistospolkuja järjestänyt jo useana vuonna eri teemoilla – aina sään salliessa.

Herra Pii Poo.

Tässä osa Kirsi Kunnaksen runosta Herra Pii Poo:

Herra Pii Poo

oli taikuri. 

Hän huusi: hii hoo!

ja maata polkaisi

ja taikoi:

rusinoita

mansikoita

omenoita

perunoita

porkkanoita

prinsessoita

makkaroita,

siis

herra Pii Poo

oli noita.

Pegasos, siivekäs hevonen, on uljas olento, joka voidaan valjastaa hyvyyden palvelukseen. 

Ikurin Virelän leikkipuistosta löytyi tällainen klovni. Se ei taida olla tintamareski. kun katsoo noita reikien sijaintia?

.

Valas näytteillä Suomessa • Whale on display in Finland

Joonas Tampereella 1959.

Suomalaisilla on ollut kaksi kertaa mahdollisuus nähdä oikea valas ihan omin silmin. Ensin 1959 ja sitten 1973. Vuonna 1959 niitä oli kahdella eri näytteilleasettajalla. Kevättalvella 1959 suomalaisen viihde-elämän legenda Tom Hertell kuuli, että sveitsiläisellä taiteilija-agentilla Ueli Schlaepferillä (Schlepfer) oli täytetty Jonah-niminen valas. Hertellillä oli jo ennestään paljon yhteistyötä taiteilijahankinnoissa hänen kanssaan. Puhelimessa Schlaepfer lupasi Tomille valaan Suomen kiertueelle. Sovittiin tapaaminen Kööpenhaminassa yksityiskohtien sopimiseksi. Paikan päällä Tom kuitenkin kuuli, että Schlaepferin kiertuejohtaja olikin jo luvannut valaan Tomin kilpailijalle Ohjelmapalvelu Oy:n taiteilija-agentti Janne Hakuliselle. Vuonna 1962 Hakulinen perusti Ohjelma-Apu Oy -nimisen yrityksen. 

Joonas Ruotsissa.

Mutta, huono tuuri kuitenkin heitti kuperkeikkaa, kun Hertell samana iltana tapasi Amsterdamissa kollegansa Mr. Wurstin, joka yllättäin kysyi Tomilta haluaako hän täytetyn valaan esittelykiertueelle Suomeen. Tom asetti ehdoksi, että se saadaan Helsinkiin vapuksi. Ja niin 22 metriä pitkä Goliah-niminen valas saapui ajallaan vapuksi Ylioppilastalon pihalle 1959. Helsingin jälkeen alkoi "Goljatin" laaja maaseutukierros. Hakulisen kilpaileva Jonah-valas tuli Suomeen vasta myöhemmin samana vuonna Ruotsin kautta. Nimikin muuttui vähän suomalaisemmaksi: Joonas. Kiertueellaan jompi kumpi valas kuljetettiin myös rautateillä. Joskus jollain paikkakunnalla oli mukana myös kiertävä sirkus tai tivoli.

Jonas Tanskassa 1974.

Sirkus Finlandian perustaja Carl-Gustaf "Kalle" Jernström ja vaimonsa Leena Jurvakainen matkasivat kesäkaudet 1972–1975 ympäri Eurooppaa WWF:n eli Maailman luonnonsäätiön valaskampanjan mukana. Kalle ajoi jättirekkaa, jonka kyydissä oli preparoitu valas Jonah. Esittelyä ja kuljetusta johti sveitsiläinen Ueli Schlaepfer. Kalle pyysi häntä ottamaan yhteyttä Tom Hertelliin lisähenkilökunnan hankinnassa. Ensin kierrettiin Ruotsi, sitten Suomi 1973 ja sen jälkeen Tanska ja Hollanti. 

Jan "Texas" Eklund.

Vuonna 1974 kiertueen henkilökuntaan liittyi Tammisaarelainen Jan "Texas" Eklund. Joukkueessa oli pari-kolme muutakin suomalaista. Joonasta ei kuljetettu junalla Suomessa vaan rekka-autolla. Valaan kiertueella Texas jatkoi vielä ympäri Eurooppaa vuoteen 1978 asti Kallen ja Leenan lähdön jälkeen. Hän ehti olla myös toistakymmentä  vuotta 1976 perustetun Sirkus Finlandian palveluksessa. Myöhemmin Ueli Schlaepfer yritti myydä  Joonas-valasta Kalle Jernströmille Suomeen. Kallen vastaus oli "Mutta mitä minä teen vanhalla valaalla?" Kalle hylkäsi sopimuksen. Kolme viikkoa myöhemmin hän sai tietää, että Ueli oli kuollut. Schlaepfer ampui itsensä. Kalle soitti yhteisille tutuille, kollegoille, showmiehille ja sirkusihmisille ja sai tietää, että Schlaepfer oli tarjonnut myös heille valasta, tuloksetta.
 

Jonas Espanjassa.

.

.

Sirkuspoletit • Circus tokens

Rahoja nämä eivät ole, mutta rahanarvoisia kolikoita kylläkin. Ne olivat joskus maksuvälineitä joukkoliikenteessä, yleisöpuhelimissa, sähkö ja kaasumittareissa, ravintoloissa, hotelleissa, pesuloissa jne. Tivoleissa ja huvipuistoissa oli vielä melkein näihin päiviin saakka useinkin laitteita, jotka toimivat tällaisilla rahakkeilla eli poleteilla. Samoin myös sirkukset keräsivät lisäansioita poleteilla toimivilla viihdelaitteilla ennen ja jälkeen näytöksen sekä väliajalla.

Näitä ylhäällä näkyviä poletteja on myynyt asiakkailleen Nouveau Cirque -niminen sirkus. Näillä kolikoilla on asiakas sitten voinut esimerkiksi pelata jotain peliä tai automaattia. Tai niillä on päässyt johonkin huvittelulaitteeseen. Nimeä Nouveau Cirque käytti useampikin sirkus 1900-luvun alussa. Ne olivat ulkolaisia tai suomalaisessa omistuksessa.  Nouveau Cirque oli ehkä jonkinlainen hieno muotisana silloin. Se ei tarkoittanut "uutta sirkusta" sellaisena kuin se tänään merkitsee. Se oli vain hienolta kuullostava ranskalainen nimi, 

Mikä oli näissä kuvissa näkyvä Nouveau Cirque? Löysin tietoja vain kahdesta vierailusta Suomessa. Vanhin niistä on vuodelta 1907. Helsingin Siltasaaren maneesissa vieraili syyskuussa 1907 hyvänä ratsastajana tunnetun Harry Althoffin (1868–1930)  johtama Nouveau Cirque. Yksi suvun haara ulottuu Suomeen asti. Sirkustaiteilija Edith Kleinbarthin (s. 1931) äiti Elise (1897–1958) oli omaa sukua Althoff. Perhe saapui Suomeen 1950 ja tänne jäivät. Sama sirkus vieraili Suomessa myös 1917. Työmies-lehdessä 23.9.1917 oli ilmoitus heidän vierailustaan, mutta siinä ei mainittu esityspaikkaa. Kolikot saattavat liityä siis jompaan kumpaan vierailuun. Tai – Siltasaaren maneesin johtaja Carl Ducander käytti myös omissa näytöksissään joskus nimeä Nouveau Cirque. 

Jos tiedät jotain näistä Nouveau Cirque -poleteista, ota yhteys: info@reklaamikari.fi.

Tässä vielä vähän tutumpi poletti Linnanmäeltä.

Poletti muilla kielillä:

englanti: token

ranska: jeton 

ruotsi: pollett

saksa: Marke

Jos innostuit poleteista, niin katso nämäkin:

http://jm78.mbnet.fi/poletit/poletti.html 

http://jm78.mbnet.fi/poletit/ulkomaalaiset.html 

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••••••••••

Poletit olivat myöskin käytössä tivoleissa.

Niillä saattoi voittaa tavaravoittoja,koska rahapelit olivat kiellettyjä.

Raha-automaatit toimivat kolikoilla,mutta voitot tulivat poleteilla.

Tapio Sariola

••••••••••••••••••••••••••••••••••

Meillä Keravan Ahjossa tivolin kalustoa isän verstaalla huollossa.. kassavaunusta varastettiin polettilaatikko..

20 pennin kokoisia lantteja iso kenkälaatikollinen.

Viikko etsittiin ympäri metsiä, kunnes meidän talojen välisellä kalliolla oli liiterirakennus, jonka rossipohjan alta MINÄ löysin sen..

täynnä.

Olli Sariola

••••••••••••••••••••••••••••••••••

.

Casso aka Garambo

Aleksander Casso kirjoitti joskus taiteilijanimensä myös ulkomaalaisempaan muotoon Alexander Casso. Uransa alussa hän käytti myös nimiä Carambo ja Caramba. Joskus alkukirjaimena oli C ja joskus G. Hän oli maineikas suomalainen taikuri, taskuvaras, miekannielijä, fakiiri, ym. Hänen oikea nimensä oli Johannes (Hannes) Hyvärinen (2.6.1933–13.11.1976). Aleksander Casso kuoli liian nuorena ja Suomi menetti taitavan taikurin. Tässä blogissa on Cassosta kirjoitettu paljon aiemminkin, mutta nyt löytyi pari uutta kuvaa. 

Casso aloitti viihdetaiteilijan uransa 17-vuotiaana Arvo Kangasniemen omistamassa Sirkus Panakoksessa 1950. Myöhemmin hän työskenteli myös Sirkus Magyarissa 1958 ja Sirkus Huhtalassa 1959. Sirkus oli yksi ja sama, mutta omistaja Arvi Huhtala vaihtoi nimen vuosien vaihtuessa. Tivoli Matti Sariolassa hän oli vuonna 1963. Alexander Casso saavutti yhden suurimmista menestyksistään Linnanmäen Teatterihallissa 1966. Vilho ja Elsa Pellikan omistamassa Tivoli Skandiassa hän oli omalla side-show -teltalla vuonna ainakin 1969 ja 1971. 

Juliste vuodelta 1966. Mainoksen alaosassa mainitaan: Suuri illusio, Henkimaailman radiokauppias vuoden 1965:n sensaatio (Ensi kertaa Suomessa). Oliko se Heikki Suikki?

Garambon ihme ja naamioitunut taikuri Alexander Casso Tivoli Skandiassa 1971.

.

1920 • Tom Belling Jr. • Klovni • Clown

New York Clipper kirjoitti 13 10.1920 näin:
KIELLETTY SUOMESSA. Terijoki, Suomi, 9. lokakuuta. Amerikkalaiset sirkustaiteilijat Tom ja Anna Belling eivät pääse Suomeen, koska heidän seurassaan on koulutettu aasi ja useita koulutettuja koiria. Bellingit olivat Venäjällä ja saivat useiden koettelevien kuukausien jälkeen Neuvostoliiton hallitukselta luvan lähteä maasta. He saavuttivat Suomen rajan turvassa, mutta totesivat, että Venäjältä peräisin olevan eläimen kuljettamisen estäminen estäisi heitä pääsemästä Suomeen, elleivät he hylkää esiintyviä eläimiään.
(Arkisto Jouni Hyytiäinen)

Juttu ei kerro millaisen päätöksen he tekivät. He olivat kuitenkin sen ajan suuria sirkustähtiä, kiertäneet maailmaa koko ikänsä. He tunsivat systeemit ja miten niistä selvitään. Eläimethän olivat heidän "työkalujaan". Ja olivathan he aiemminkin Suomessa käyneet. Tom Belling (1873–1934) ja vaimonsa Anna (1875–1961) järjestivät oman näytöksen seurueensa kanssa Helsingin Hippodromissa 19.9.1913. Ohjelmassa oli mm. Nainen Pariisista Miss Anetta. Veikkaan, että hän oli Tomin vaimo Anna, Ja eläinjoukkoon kuului myös 4 maailman vahvinta hanhea. Tom oli sirkusalan moniosaaja. Hän oli klovni, taitoratsastaja ja pieneläinkouluttaja. Useimmiten hänet näki valkoisena klovnina kaverinaan Aukusti-pelle.

Tom Belling ja Tony. Hippodromi Sirkus, vuonna 1913.

Tom Belling juniorin isä Tom (Frederic) Belling (1843–1900) saavutti poikaansa suuremman maineen sirkusmaailmassa. Hän oli myös klovni ja koulutti hevosurheilua ja akrobatiaa. Hän loi vahingossa sirkustaiteeseen Aukusti-tyyppisen klovnihahmon. Se tapahtui vuonna 1869 Circus Renz'ssä Berliinissä. Hän oli näytöksen taitoratsastaja. Eräänä päivänä hän liukastui tehdessään helppoa temppua. Hänen pomonsa Mr. Renz oli räjähtää tapansa mukaan. Tom vietiin pukuhuoneeseen teltan taakse ja ilmoitettiin, että kuukauteen ei saa esiintyä. Renzin lähdettyä Tom alkoi pelleillä, Hän puki päälleen tallipojan vaatteet nurinpäin. Joku löi peruukin hänen päähänsä. Tom lähti ulos huoneesta ja tömäsi suoraan pomoonsa. Tom lähti juoksemaan. Hänen pomonsa ajoi hänet suoraan maneesille. Tom kompastui ja putosi mahalleen. Yleisö karjui ja iloitsi, luullen sen olevan osa esitystä. Auguste, Auguste! (Tyhmä) he huusivat, kun Tom kompasteli kehässä. Lopulta hän pääsi ulos. Pomo odotti siellä ja nauroi. Hän teki Tomista klovnin seuraavaan esitykseen juuri näkemällään tyylillä. Tom Bellingistä tuli ensimmäinen Aukusti, koomisen kömpelö hahmo punaisine pallonenineen, pussimaisine vaatteineen ja ylisuurine kenkineen.  Vahingossa keksitty klovnityyppi, joka säilyy sirkushistoriassa iäti.

Vuonna 1949, Helsinki  Mannerheimintie 17, Hippodromi. 

.