Prof. San Martino de Castrozza

Julius Skrastin alias
Professori San Martino de Kastrozza (Castrozza) 
13.4.1877 Võru, Liivinmaa–21.6.1946 Braunaus, Itävalta
Julius Skrastin tutustui jo lapsena kiertävään sirkukseen. Vuonna 1892 Bruno Schenk näki hänet Riikassa ja tarjosi hänelle koulutusta taikuriksi. Valmistuttuaan kahden vuoden jälkeen hän ryhtyi itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi ja meni naimisiin myös hyvin varhain. Hänen vaimonsa oli myös sirkustaiteilija. He esiintyivät yhdessä sirkuksen kiertäessä koko Venäjän Siperiaan asti. Myös hänen tyttärensä ja poikansa avustivat toisinaan Juliusta esityksissä.

Vuonna 1900 Julius työskenteli Pietarin Taurischen Gartenissa ja esiintyi mm. Tsaari Nikolaus II:lle, joka nimitti hänet professoriksi ja hovitaikuriksi. Leo Tolstoi ja Rasputin olivat myös hänen suuria ihailijoitaan. San Martino de Kastrozzan mainetta vahvistavat myös hänen esityksensä Espanjan kuninkaalle, Persian shaahille ja Iranin shaahille. San Martino de Kastrozza oli viimeksi Virossa vuonna 1936, jolloin hän esiintyi Tallinnan pörssissä.

San Martino de Kastrozza oli sekatekniikkaa käyttävä mustataiteilija, hän harjoitti sekä manipulointia että illuusiota, mukaan lukien pyyhkeen värin vaihtaminen, rahan piilottaminen, pahvilaatikoiden illuusio, lasin katoaminen, kukkakimppujen, henkisten tablettien ilmestyminen, ja niin edelleen.

Lokakuun vallankumouksen jälkeen Kastrozza siirtyi Pohjoismaihin Norjaan ja Suomeen ja myöhemmin Saksaan. Kastrozza vieraili Suomessa omalla teltallaan Suomen Tivolin yhteydessä 1930 A-osastossa ja Helsingin Joulutivolissa. Vuonna 1932 oli vuorossa B-osasto ja 1933 jälleen A-osasto. Viimeinen vuosi taisi olla 1934? 

Kastrozza kuoli vuonna 1946 ja on haudattu kaupungin hautausmaalle Branaussa, Itävallassa. Skrastinin perheen hautausmaa sijaitsee Võrun hautausmaalla, jonne on haudattu hänen vaimonsa Emilie Anette, lapset Johannes ja Helene sekä Emilie Anetten velipuoli Osvald Õunapuu vaimoineen.

San Martino de Castrozza Italiassa tänään.

MUTTA: Mitä tarkoitti tuo taiteilijanimi San Martino de Kastrozza? En tiedä, mutta arvaan rohkeasti: Jo Julius Skrastin lapsuudessa ja vielä nykyäänkin San Martino di Castrozza oli  talviurheiluparatiisi Primieron laaksossa Trentinon maakunnassa Italiassa. Ja sitä se on edelleen tänäänkin. Ensimmäinen rakennus San Martinon paikalla oli uskonnollinen laitos, pyhimysten Martinon ja Giulianon hoitopaikka, joka toivotti tervetulleeksi matkustajat, jotka ylittivät Alpit Primieron ja Val di Fiemmen laaksojen välistä Rolle Passia pitkin. San Martinon ensimmäisen alppihotellin rakensi irlantilainen matkustaja John Ball vuonna 1873. Myöhemmin 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä San Martino di Castrozza vakiintui jo Itävalta-Unkarin ylhäisön ja rikkaiden turistikohteeksi. Paikka oli erityisen suosittu taiteilijoiden ja aristokraattien keskuudessa. Paikan nimi oli siis kaikkien itseään arvostavien huulilla. Se oli siis hyvä ottaa taiteilijanimeksi?

.

2021 • Tampereen Joulutori • Tampere Christmas Market

Nyt jo perinteeksi muodostunut Tampereen Joulutori tuntuu vain paranevan vuosi vuodelta. Sieltä löytyy katseltavaa ja osteltavaa joka makuun 22.12. asti joka päivä klo 11–19. Jo vuodesta 2008 Keskustorilla järjestetty Tampereen Joulutori on tunnelmallinen ja perinteinen tapahtuma, jossa hyvät asiat säilyivät ja josta löytää aina jotain uutta. Joulutoriin kuuluu olennaisesti jokapäiväinen ja monipuolinen ohjelma. Kuorot, lapsiryhmät, harrastajat ja tähti-artistit tuottavat tänäkin vuonna elämyksiä, joita muistellaan pitkään!  

Yksi tämän vuoden tähdistä viime sunnuntaina oli Riesa-Pelle, oikealta nimeltään Kaisa Kallioluoma. Riesa-Pelle hahmo syntyi Lahden käsi-ja taideteollisuusoppilaitoksen Sirkustaiteen linjan lopputyönä vuonna 1998. Siitä lähtien Kaisa on työskennellyt päätoimisena pellenä. Vauhdikkaat ohjelmanumerot sisältävät perinteisen ”pelleilyn” lisäksi koomisia taikatemppuja, jonglöörausta sekä yksipyöräisellä polkupyörällä tasapainoilua jne jne. Yleisöä oli tungokseen asti ja varsinkin lapset elivät täysillä mukana.

Sunnuntain toinen mielenkiintoinen tähti oli Imatralla 1997 syntynyt taikuri ja mentalisti Kristian Backman, jota elämä on kuljettanut nykyään pk-seudulle. Kristian on pyörittänyt vuodesta 2012 omaa nimeään kantavaa YouTube-kanavaa, jonka sisältö pohjautuu taikuuteen. Kristian on palkittu vuonna 2014 pohjoismaiden suurimmassa YouTube-tapahtumassa Tubeconissa yleisöäänestyksellä vuoden tulokkaaksi. Vuonna 2017 Kristian saavutti lähitaikuuden SM-kisoissa toisen sijan. Palkintolista on pitkä. Joulutorin yleisöä oli mukava seurata. Kristian piti hyvin katsojat hallinnassaan. Onneksi sääkin suosi esityksiä.

Niin, ja olihan siellä joulutorilla yksi nuorallatanssijakin, tai oikeastaan nuoralla polkupyöräilevä Joulupukki. Ja lujaa pyöräilikin, edestakaisin.

.

Talvitivoli ja talvisirkus • Winter Funfair and Winter Circus

Suomen Tivolin Talvitivoli jossain kaukana kenties 30-luvun lopulla. Vasemmalta Ulla Sariola, Toivo Sariola ja Nelli Kangasniemi eli Petronella tatuoitu nainen.

Eilen töksähti silmääni rajusti otsikko: TsigaBoom!-viihdetapahtuman avaus siirtyy vuodella eteenpäin eli 26.12.2022–8.1.2023. Harmi! Korona-pandemian nykytilanteen huomioonottaen se oli kuitenkin järkevä ratkaisu. Valtaosa yleisöstä olisi ollut kuitenkin sitä ikäluokkaa, joka nyt imee tautia itseensä kaikkein eniten. Pidetään siis hauskaa vuoden päästä. Talvitivoli ja talvisirkus ei ole mikään uusi keksintö. Ainahan niitä on ollut. Tosin vain paljon yksinkertaisimmissa olosuhteissa. Tässä pari kuvaa sellaisista vuosikymmenten takaa.

Samanlaiset teltat kuin edellisessä kuvassa. Lämmityskaminoiden piiput savuttivat jokaisen teltan kohdalla. Sisällä pyörivät ajolaitteet ja pelit, sirkustaiteilijoilla oli omat shownsa ja mahtui sinne telttaan norsukin.

Helsingin Hippodrom oli pitkään yksi suosituimmista tivoli- ja sirkusyrittäjien paikoista Helsingissä niin kesällä kuin talvellakin. Tämä kuva on vuodelta 1939 ja osoite oli silloin Turuntie 17. Myöhemmin se muutettiin Mannerheimintieksi. 

Tässä on kuva Hippodromista 10 vuotta myöhemmin. Vuonna 1949 se purettiin ja seuraavana vuonna paikalla seisoi komea Messuhallin laajennusosa eli B-halli.

Tivolit ja sirkukset jatkoivat sitten Messuhallissa  eli Töölön kisahallissa. Tässä kuvassa esiintyy neuvostoliittolainen sirkus noin vuonna 1961 Messuhallissa,

.

2021 • Soilu Joulushow • Soilu Christmas Show

Sorry vaan! Tässä oli blogi-jutuissa taukoa reilun kuukauden verran, mutta lupaan parantaa tapani pikkuhiljaa. Sorin Sirkuksen sädehtivä Joulushow Soilu pakottaa heti kirjoittamaan. Jälleen tänä vuonna se oli loistava. Se piti katsoa jo viime vuonnakin, mutta Korona pandemia muutti kaiken. Siitä viimevuotisesta ohjelmasta on palasia tässä showssa, mutta paljon on uuttakin.

Soilu esitetään pitkällä suorakaiteen muotoisella näyttämöllä vastakkain olevien katsomoiden välissä. Heti paikalleni istuessa jäin suu auki katsomaan katosta satavia valopilkkuja. Se oli kuin lumisade. Hieno tunnelma. 

Soilu vie katsojat talvisiin tunnelmiin ja jännittäviin tilanteisiin kesyttömän ja arvaamattoman luonnon armoille. Erämaahan eksynyt retkikunta tempautuu yllättäen seikkailuun, joka pakottaa kysymään mikä on totta ja mikä vanhaa kansantarua? Soilu on koko perheelle suunnattu esitys, joka johdattaa katsojat tarunhohtoiseen talven maailmaan. Esiintyjät ovat Sorin Sirkuksen esiintyvät-ryhmän nuoret, joista monet ovat kohta jo valmiita isommillekin areenoille.

Esityksen luojat ovat osin monelle jo tuttuja tekijöitä:
Kuvassa ylärivi vasemmalta: Lari Palander, Marjo Terästö (tanssikoreografia), Eero Auvinen (valot ja projisointi), Taina Kopra (käsikirjoitus ja ohjaus), Benjamin Danemann.

Alarivi vasemmalta: Joona Kukkola (musiikki), Kitte Klemettilä (puvustus), Malla Tallgren (kampaukset), Jouni Kivimäki (sirkustekniikka), Jonna Kivimäki (maskeeraus).
Oskari Löytönen on kai lavastanyt itsensä johonkin tuonne taustalle.

Mitä tarkoittaa sana Soilu? Lönnrotin sanakirjassa (1880) yhdistetään sana soile sanaan soilu, joka tarkoittaa ’revontulten loimua’. Sanakirjassa ovat myös verbit soilua ja soilehtia merkityksessä ’keinuvaa, lipuvaa tai välkkyvää liikehdintää’. Kuvaa siis hyvin tätä showta.

Käykää nauttimassa Soilusta. Se kannattaa. Villiä menoa ja vaarallisiakin tilanteita. Monta esitystä on vielä jäljellä, ainakin 9.1.2022 asti.

.

2021• Sirkustarinoita -konsertti • Circus stories concert

Tampere-talossa esitettiin Sirkustarinoita -konsertti 30.10.2021 lähes täydelle katsomolle. Esitys myytiin lastenkonsertin nimellä. Tampere Filharmoniaa johti kitaristina tunnettu Marzi Nyman. Tunnelmaa kattoon nostamassa olivat Circo Aereon sirkustaiteilijat Kaisa Niemi ja Jori Reunanen. Yleisön ikärakenne oli hyvin kirjavaa, valtaosin perheitä. Nuorimmat peräti parivuotiaita. Iloisia kasvoja joka puolella. Mukava näytös, mutta sirkustaiteita olisi voitu painottaa hiukan enemmän. Etenkin lapsia ajatellen.

Konsertti koostui kappaleista:
Julius Fucik (1872–1916): Gladiaattorien marssi op. 68
Scott Joplin (1867–1917): Maple Leaf Rag
Chris Sorensen Jr. (1881–1945): Trombone Sneeze
Johann Strauss Jr. (1825–1899): Ukkosta ja salamointia -polkka op. 324
Scott Joplin (noin 1867–1917): Entertainer – A Ragtime Two Step
Juventino Rosas (1868–1894): Sobre Las Olas (Yli Aaltojen)
.

Lasse Tiilikainen • Taikuri • Magician

Lasse oli paljon muutakin kuin taikuri. Kerron tässä ihan lyhyesti hänestä. Lauri "Lasse" Ilmari Tiilikainen (10.6.1922–7.4.2003) oli vilkas karjalaispoika ja teki pitkän uran mm. poliisina. Vanhempi konstaapeli Tiilikainen suoritti alokaskurssinsa jo 1945. Viisi vuotta myöhemmin hän siiirtyi Helsingin poliisilaitoksen palvelukseen. Samana vuonna hän suoritti Hämeenlinnassa koirankuljettajakurssin. Vuonna 1956 Lasse vaihtoi koiran hevoseen toimien ratsuosastossa yli 15 vuotta. 1971 hän siirtyi Malmin aluetoimistoon. 

Ratsupoliisi Tiilikainen.

Jo pikkupoikana Lasse sai isältään torven, johon kyllästyttyään hän rakensi itselleen 12-vuotiaana pirtukanisterista viulun. Vuosina 1956–1972 Lasse oli Helsingin poliisisoittokunnan 1. basisti ja soitti myös tuubaa. Musiikkiharrastus alkoi armeijassa jo sota-aikana 1942–1944, aluksi soitto-oppilaana ja sittemmin soittaja-aliupseerina. Myöhemmin rakkaimmaksi soittimeksi tuli ksylofoni, jolla hän esitti useita konsertteja. Viimeisinä vuosinaan hän teki paljon hanurisovituksia ja sävellyksiä.

Mainoskuva 1946.

Vuonna 1938 Lasse Tiilikainen kiinnostui taikuudesta. Ensimmäiset lehtileikkeet kertoivat jo 1944 kersantti Tiilikaisen ihmeellisistä taikatempuista. Ammattitaikurina hän toimi jo 40-luvun loppupuoliskolla. Hänestä tuli yksi Pohjoismaiden arvostetuimmista sorminäppäryydessä. Myöhemmin hän siirtyi suuriin illuusionumeroihin. Myös hänen tyttärensä Maarit Tiilikainen tuli mukaan näyttäviin illuusioihin. Lasse Tiilikainen oli 1966–1971 Suomen Taikuriklubin puheenjohtaja ja sen jälkeen samassa tehtävässä Taikaritareissa. Vuonna 1966 hän voitti Tukholmassa Pohjoismaiden taikurikilpailun

Yksi mielisoittimista oli ksylofoni.

Lasse Tiilikainen ja Jarmo Salonen (Mr. Crane)

Tampereen Mini-Sirkuksessa 70-luvun lopulla..

Kommentit:

Koe-esiinnyttyäni v1967 Suomen Taikuriklubin illassa, otti Lasse minut lämpimän ystävällisesti vastaan..
Pekka von Cräutlein

.

2021 • Kesäkiertueet loppuvat • Summer tours end

Sirkus Tähti ja sirkustirehtööri Samir Abdelmeguid.

Äkkiä se kesä taas loppui. Onneksi sirkukset pääsivät edes pienen lenkin kiertämään. Korona-pandemian uhka pyörii edelleen ilmassa, hieman kuitenkin laimentuneena, Toivottavasti seuraava kesä menee ilman kasvosuojia ja turvavälejä.
Sirkus Tähti kiertää vielä Suomea ja lopettaa tämän vuoden kiertueensa Koskuella 31.10. klo 16. Sirkustirehtööri Samir Abdelmeguid ilmaisi tyytyväisyytensä tähänkin vähään mitä tänä kesänä ehdittiin tehdä. Toivottavasti keväällä päästään lähtemään taas vanhaan tapaan puhtaalta pöydältä heti keväällä.
Sirkus Valentinosta ei ole kuulunut mitään, kuten tavallista, mutta ilmeisesti hekin ovat vielä liikkeellä.
Sirkus Finlandian tämän kauden viimeiset näytännöt ovat myös lokakuun viimeisenä päivänä klo 13 ja 17 vanhaan tapaan Helsingin Kaisaniemessä. Sirkus Finlandian johtaja C.J. Jernström näytti olevan iloinen kun vihdoin päästiin liikkeelle edes vähäksi aikaa. Ja kohta jatketaan. Tsigaboom-tapahtuma Helsingin Messukeskuksessa 26.12.2021–8.1.2022 yhdistää Sirkus Finlandian huikean ohjelman ja Tivoli Sariolan päätä huimaavat vempaimet saman katon alla. Pistäkää päivämäärät muistiin!

Sirkustirehtööri Calle Jr. eli Carl J. Jernström.

2021 • The Flying Wulber

Monen mielestä lentävä trapetsi on hienoin sirkuslaji. Lentävää trapetsia tehdään kovassa keinuvauhdissa, tehden samalla parilta toiselle vaihtoja - eli lennetään halki ilmojen. Lentävää trapetsia pidetään klassisen sirkuksen kuninkuuslajina. Siinä artisti lentää ilman halki toisella rekillä olevan kiinniottajan käsiin. Usein lentäjä tekee ilmalennon aikana esimerkiksi voltin tai piruetin. Arvostuksen laajuus johtuu osin siitä, että esityksen artistit käyttävät numerosaan hyväkseen lähes koko sirkuksen ilmatilan laidasta laitaan ilman turvaköysiä. Se on paljon näyttävämpää kuin esiintyminen keskellä maneesia yksinään. Mutta kyllä sieltä maneesin keskeltäkin löytyy timantteja. 

Sirkus Finlandian tämän vuotisessa näytöksessä niitä on moniakin tähtiä, mutta ilmatilaa hallitsee The Flying Wulber. Ryhmän johtaja on Miltcho Kolev (Bulgaria/Italia) ja muita jäseniä Patricio Alexis (Chile), Carlos Arturo (Chile) ja Gréta Molnár (Unkari). Kaunein ja nuorin heistä on Gréta, joka aloitti nämä hommat jo pari vuotta sitten 16-vuotiaana. Tunnetun italialaisen lentävän trapetssiryhmän Flying Wulber juuret ovat Circo Vulcanellissa, jonka aikoinaan perusti Mario Vulcanelli, joka nimettiin uudelleen Circus Wulberiksi noin vuonna 1970. Se on käyttänyt myös nimeä Circo di Berlino. 

Trapetsi syntyi vuonna 1856. Silloin ranskalainen voimistelija Jules Leotard kyllästyi vanhoihin voimistelulajeihin ja kehitti trapetsin. Hän teki temppuja trapetsin kanssa veden yläpuolella. Näin syntyi ensimmäinen keinutrapetsi. Vuonna 1859 Jules Leotard päätyi esiintymään Circus Napoleoniin. Muut trapetsin muodot kehittyivät pikkuhiljaa. Perinteisissä sirkuksissa näkee staattista trapetsia, keinutrapetsia ja lentävää trapetsia. 

Kaikki kolme sokkona mustan hupun alla.

Käännettäessä ulkolaista tekstiä tietokoneella suomeksi, sana trapeze kääntyy sanaksi puolisuunnikas. Ja sehän on ihan oikein vaikka vähän lukemista sekoittaakin. Geometriassa trapetsi tarkoittaa puolisuunnikasta. Purjehduksessa trapetsi on veneen mastoon kiinnitettävä vaijeri. Sirkuksessa se on kahden köyden varassa riippuva tanko, jota käytetään ilma-akrobatiassa.

.

30-luku • Tivoli- ja sirkusporukkaa • 1930's • Funfair and Circus workers

Suomen Tivolin henkilökuntaa 25.7.1937. Äärimmäinen vasemmalla Lauri Seiterä, edessä keskellä Jaffu Sariola,  Sven Malm takarivissa viides vasemmalta.

Iina ja Sven Malmin elämä pyöri vuosikymmeniä sirkus- ja tivoliporukoissa Suomea ristiin rastiin kiertäessä. Kotimaiset sirkukset olivat vähissä 30-luvulla. Onneksi kiertävät tivolit työllistivät paljon myös esiintyviä taiteilijoita.  Jokaisessa isommassa tivolissa oli yksi pieni sirkusteltta ja lisäksi yksittäisille artisteille omia side show -telttoja. Tässä muutama yhteisvalokuva tivoliporukoista. Tällaiset isot ryhmäkuvat ovat ikäviä näyttää näin pieninä, mutta ehkä sieltä joku tuttukin löytyy. Kertokaa sitten minullekin.

Tivoliporukkaa 1937 tai 1938.

Sariolanmaen Radiohuollon portailla. Sven Malm 2. vas. ja Tuija-koira, 

1940–50 -lukujen taite.

Sasriolan tivoliporukkaa 1938. Iina Malm ainoana naisena kuvassa.

Kommentit:

Ensimmäisessä kuvassa äärimmäinen vasemmalla Lauri Seiterä ja keskellä isoisäni Jaffu Sariola.

Jukka Sariola

.