2017 Dino World

Dinosaurukset valtasivat Tampereen Turtolassa sijaitsevan K-Marketin parkkipaikan ja pitävät siellä aikamoista mekkalaa. Kyseessä on nykytekniikalla toteutettu tietokoneohjattujen dinosaurusten näyttely ja show. Dinot liikkuvat, ääntelevät ja hengittävät. Ne ovat massiivisen kokoisia ja niitä on peräti 35 kappaletta. Näistä tämän kevään lumisateistakaan ei ole väliä. Dino World näyttelyhalli on 40 metriä pitkä. Dinosaurusten vuoksi korkeuttakin on kuutisen metriä. Näyttelyssä riittää katseltavaa ja opittavaa. Jännittävä Dinoshow on aina tasatunnein. Piha-alueella on lapsille jättimäisiä pomppulinnoja ja kioskipalvelut. Turtolassa ollaan keskiviikkoon asti. Kiertueen seuraava pysähdyspaikka on Lempäälän Ideaparkin piha 5.5.–8.5.

Ja tottakai leiristä löytyi jotain sirkustakin. Vanha komea asuntovaunu Sirkus Finlandiasta. Sen nimi oli Orkka 9 silloin kun Pekka Pekkonen osti sen itselleen. Nyt siihen on majoittunut Dino Worldin henkilökuntaa. Hyväkuntoinen vaunu palvelee vielä pitkään.

Vasemmalta Pekka Pekkonen ja Bubi Lemoine.

Dino Worldin takana on sen omistaja Hans-Robert Lemoine eli lähes kaikkien tuntema Bubi Saksasta. Lemoine on komödianttisukua ties kuinka monennessa polvessa. Monet varmaan muistavat hänet myös stunt car -kiertueista. Toinen Dino World kiertää parhaillaan Norjaa. Suomessa managerina toimii Pekka Pekkonen. Vanhemmat muistavat hänet taikuri Peter Daniels -nimellä. 80-luvun puolivälissä hän ryhtyi stunt car -näytösten järjestäjäksi ja esimerkiksi 1994 Dinosaurusnäyttelyn Suomen organisaattoriksi. Eli mies osaa hommansa ja veikkaanpa, että taikatemputkin muistuvat mieleen aika nopeasti, jos tarvitaan.

.

Sirkusruno • Circus poem

Tuli sirkus kaupunkiin.
Kirj. P. Mustapää.

Näin kerran viekkaan kissan:
mä torilla näin sen.
Juoks' torilla vastaani musta kissa
silmät palaen.

Oi kuulkaa, herrat ja naiset:
tuli sirkus kaupunkiin
ja suurta vaskipasuunaa
sen ovella soitettiin.

Oi kuulkaa, kuu oli noussut
sen teltan huipun taa
ja punainen klovni soitti
vaskipasuunaa.

Oi kaunis Isabella,
sun nimeäs mainittiin.
Oi donna ihanaisin, klovni
rakasti sinua niin.

Oi kaunis Isabella,
kai muistat ehtoon sen
kun hältä monta vuotta sitten
raastit sydämen.

Oi kuulkaa, herrat ja naiset:
tuli sirkus kaupunkiin.
Sen ovella Isabellan
nimeä huudettiin.

Näin silloin viekkaan kissan,
mä torilla näin sen.
Juoks' torilla vastaani musta kissa
silmät palaen.

Martti Henrikki Haavio (22.1.1899–4.2.1973) käytti kirjailijanimeä P. Mustapää. Hän oli suomalainen kansanrunouden ja mytologian tutkija, runoilija ja akateemikko. Runonsa hän julkaisi nimellä P. Mustapää, jonka hän keksi Tallinnan vanhankaupungin Mustapäiden talon nimen perusteella. Yhteyksistä tai kiinnostuksesta sirkukseen en tiedä. Olisi mukava tietää milloin P. Mustapää kirjoitti tämän runon, sillä esimerkiksi vuonna 1912 Suomessa kierteli Sirkus Miehe, jonka vetonauloina olivat neidit Isabella ja Antonia. He esittivät venäläisen postin ratsastaen yhdeksällä hevosella. Neiti Isabella ratsasti myös ilman satulaa! No – Haavio oli silloin vasta 13-vuotias.

.

2017 Sebastian

Sirkus Finlandian näytösten juontajana tänä kesänä toimii Finlandian oma kasvatti Sebastian. Aikaisempina vuosina hänet on nähty maneesilla klovnina sekä vatsastapuhujana ja nyt ensimmäistä kertaa seremoniamestarin roolissa. Finlandian matkaan Sebastian eli Séppo Tauriainen lähti ensimmäistä kertaa vuonna 1999. Siitä työmatka on jatkunut kansainvälisille kiertueille pohjoismaihin, Kiinaan ja Amerikkaan asti. Tänä vuonna Sebastian on palannut kotiin ja johdattaa katsojat yhteiselle matkalle sirkuksen ihmeelliseen maailmaan.

Sirkuksen juontajan tehtävä on esitellä artistit, saada yleisö innostumaan näytöksestä ja pitää sitä fiilinkiä yllä. Siinä Sebastian onnistuukin aika hyvin. Kiertueen aikana sekin taito paranee koko ajan. Sepon ääni on huomattavasti selkeämpi kuin aikaisempien juontajien, vai onko Finlandia uusinut kovaäänisensä? Nyt saa jopa artistien nimistäkin selvää aika usein. Kiertueen alussa oli numeroiden vaihtuessa muutama turha hiljainen hetki, mutta nekin matkan varrella varmaan häviävät.

Ennen vanhaan aika usein sirkusten johtajat itse toimivat sirkustensa kuuluttajina, juontajina tai seremoniamestareina. Niinpä kansa tänäpäivänäkin saattaa kutsua juontajaa sirkustirehtööriksi. Siitä vaan – sirkuslaiset eivät ota siitä nokkiinsa. Englanninkieliset kutsuvat sirkuksen juontajaa nimellä Ringmaster. Se ei meille oikein istu, koska meillä on käytössä ammattinimike Maneesimestari, joka on maneesipoikien pomo. Ranskalaiset käyttävät sirkuksen juontajasta termiä Monsieur Loyal. Saksassa hänen tittelinsä on Sprechstallmeister. Kertokaapa lisää juontajien nimiä eri kielillä!

Kommentit:

Tässä yksi kuuluttajaa tai seremoniamestaria tarkoittava sana, "conférencier". Tätä sanaa olen kuullut ulkomailla sirkuksissa käytettävän. Älä kysy minkä maalainen sana, mutta näyttäähän se ranskankieliseltä.
Timo Kanerva


.

1994 Sirkus Finnstar

Tässä muutama kuva Sirkus Finnstarista vuodelta 1994. Tämä oli Sven Berglundin omistama. Maneesin ympärillä olevat aitioiden aidat näyttävät olevan kotoisin Sirkus Finlandiasta. Ilmeisesti Mikko Sipiläinen toimi juontajana avustaen artistejakin. Kevyt poika siihen aikaan, mutta aika rajulta näyttää seisominen fakiirin vatsan päällä piikkilevyn kanssa. Ponin ohjaaminenkin onnistui Mikolta.   Samana vuonna 1994 Berglund toi Suomeen jo toisen kerran myös Sirkus Prahan, jonka omisti Tsekissä jo sirkuslegendaksi noussut Jaromir Joo. Liikkuiko Berglundin Sirkus Apollo näihin aikoihin?

Kommentit:

•••••••••••••••••••••••
Sirkus Apollo aloitti 1989. Apollo oli siis olemassa samaan aikaan Finnstarin kanssa. Finnstar lopetti 1996. Näin kertoi Mikko Sipiläinen.
Pekka Pekkonen
•••••••••••••••••••••••
Sinisessä takissa kuuluttelen silloin nuorena.
Kalle

•••••••••••••••••••••••

.

2017 Latoya Donnert

Ei tämä maailmalla mitään uutta ole, mutta ensimmäisen kerran eläissäni näin sirkuslehmiä Sirkus Finlandian tämänvuotisessa esityksessä. Niiden liikehdintä on niin rauhallista, että pieni huumori numeron aikana oli ihan paikallaan. Loistavasti Latoya Donnert vie numeronsa läpi rutiinilla. Eikä astu sievillä korkokengillään lehmänläjiin.

Seitsemännen polven sirkuslaisena Euroopan maneesit ovat tulleet Latoya Donnertille tutuiksi. Tämän vuotinen vierailu Suomessa on Latoylle jo kuudes. Hevosten koulutukseen erikoistunut Latoya tuo mukanaan nyt neljä holstein-friisiläistä lehmää. Nämä ihastuttavat ladyt ovat Linda, Doris, Diana ja Lila. Latoya matkusti talvella Tanskaan harjoittelemaan lehmälauman kanssa. Nyt pääsette näkemään harjoittelun tuloksen Finlandian maneesilla.

Maneesissa Latoya oli ensimmäisen kerran viisivuotiaana ja ammattimaisesti hän on työskennellyt hevosten parissa jo 15-vuotiaana. Latoya on kotoisin Englannista ja isä Gabi Donnert Unkarista. Äidin Beverley Roberts Donnertin sirkus-sukujuuret Englannissa ulottuvat jo parin sadan vuoden päähän.

Latoyan työskentelyä on aina ilo katsella. Sormi ei mene suuhun hänen kokemuksellaan. Varmalla karismalla ja aurinkoisella hymyllään hän valloittaa yleisön jo ensiaskelillaan. Lehmälaumakin pysyi hyvin hallinnassa ja teki sovitut liikkeet ja kuviot tunnollisesti. Ihan mukava yllätys.

Muuten – tasan 41 vuotta sitten tänään Sirkus Finlandia lähti ensimmäiselle kiertueelleen Tammisaaresta. Onneksi olkoon!

1936 Hämeen Tivoli • Funfair

Hämeen Tivoli vierailee Teuvalla 15–19.7.36.Ohjelmassa erikoisuutuuksia, joista mainittakoon maailman suurimmassa jättiläispallossa esitettävä surmanajo, jota suorittaa suomalainen huimapää Yrjö Jokilampi, Laulu- ja Soittonäyttämö, missä huvimestari Tupa-Uuno ja Suomen nuorin humoristilaulaja Pikku-Erkki kaikkien mielet virkistävät, Taitopirtti ensiluokkaisella taito-ohjelmalla, Vesilaivasto siirrettävine järvineen, missä jokaisella on tilaisuus purjehtia. Ainutlaatuinen uutuus!
Lisäksi kalteva karuselli, ainoa Suomessa, Nukketeatteri (erikoisesti lapsille), Hei-Hei-keinu, ampumarata, tanssilava, Zeppeliinipeli ym. ym. Lisäksi kentällä hauskaa kenttäohjelmaa.
Tivoli on avoinna arkisin 18–24, sunnuntaina 13–24.
Tervetuloa tutustumaan ajanmukaiseen, ainoaan supisuomalaiseen Hämeen Tivoliin!

Kalle Vihtori Jokilammen Hämeen Tivoli toimi ainakin vuosina 1934–1947. Parhaimmillaan liikkeellä oli jopa kolme eri osastoa. Kalle-Vihtorin lapset Anna-Liisa, Väinö ja Yrjö Jokilampi tekivät sirkus- ja tivolihistoriaa esiintymällä ensimmäisinä suomalaisina surmanajajina. Yrjö ajoi teräspallossa, Anna-Liisa ja Väinö puisessa pytyssä. Ylhäällä kuva ilmoituksessa mainitusta kaltevasta karusellistä. Taitopirtti oli tivolin sirkusteltta. Joskus sitä nimitettiin myös Taitotuvaksi. Mikähän oli tuo Vesilaivasto?


.

Prof. Bluffo

Pääsiäinen tuli ja meni. Taikuri ja klovni Professori Bluffo piristi Lempäälän Ideaparkin asiakkaita Kiirastorstaina. Ja olihan siellä Eetu-Pellekin, tottakai. Bluffo eli Pekka von Cräutlein oli Inkoosta lähtiessään siepannut kainaloonsa paikallisen noita-akan eli muusikko Veli-Matti Kunnarin, joka oli istunut onnettomana juhlatalo Holkenin saunan katolla. Yleisöllä oli hauskaa kun pääsiäismunia ilmestyi milloin mistäkin kohdasta. Noita-akan lento-ongelmatkin parannettiin käden käänteessä, Ensin ruuvattiin noidan pää oikeille jengoilla ja sitten hypnoosilla trimmattiin lentoasento oikeaksi. Hauskaa oli.

Ja uutinen vielä: tänään loppuvilla Kouvolan Taikapäivillä  Viihdetaikureiden  Leo Frilander kiertopalkinnon sai tänä vuonna Pekka von Cräutlein. Leo Frilander kiertopalkinto jaetaan huumoritäärisistä ansioista taikuuden saralla joka toinen vuosi.

Maailman Sirkuspäivä • World Circus Day

Maailman Sirkuspäivää vietetään joka vuosi huhtikuun kolmantena lauantaina. Järjestäjänä on Maailman Sirkusjärjestö Fédération Mondiale du Cirque. Järjestöä johtaa Monacon prinsessa Stephanie, jonka tervehdys tuossa yläkuvassa. Päivä on sirkusyhteisön suurin kansainvälinen tapahtuma. Ympäri maailmaa järjestetään erilaisia sirkustapahtumia samaan aikaan. Ainakin Sirkus Finlandian teltassa Hämeenlinnassa on Sirkuskoulu Arxin esityksiä ennen varsinaista näytöstä klo 16.30.


.

Kuka? • Who?

Nämä kuvat ovat olleet aiemminkin täällä, mutta arvoituksia ne ovat yhä. Keitä he ovat?

Pienoismallit • Scale Models

The Big Top Hertzberg Circus Collection'n ihastuttava postikortti vuodelta 1971. Aidon tuntuinen näkymä vaikka onkin pienoismalli. Edessä on eläinteltta ja takana vanhoja sirkusvaunuja. Se oli näytteillä San Antonio Public Library'ssa Yhdysvalloissa. Jos olet kiinnostunut sirkusten pienoismallien rakentamisesta täältä löytyy lisätietoja.

Suomessa taitavat vain pienoisrautatien harrastajat rakentaa pienoismalleja. Muualla löytyy paljonkin sirkusten pienoismallien rakentajia. Jopa niin paljon, että niitä kannattaa pitää näytteilläkin.  Tämä kuva on Monacosta 2007. Näyttelypaikkana oli Theatre Princesse Grace.

,

1920 Anthonius & Lampey

Tässä Aamulehden ilmoitus kesällä 1920. Vuonna 1913 Anna (o.s.Eskolin) ja Anton "Anthonius" Smirnoffin sirkusseurueeseen liittyi Lampey-niminen voimistelujoukkue. Yhteistoiminta jatkui 1920-luvun alkuun asti. Jossain vaiheessa Sirkus Hippodrom -nimi vaihtui Anthonius & Lampey -muotoon. Joskus muotoon Antonius & Lampey ilman h-kirjainta. Joskus nimi oli Cirkus Chapitan, joskus Sirkus Hippodrom. Jossakin vaiheessa Sirkus-sanaa kuitenkin koitettiin välttää huviveron takia aina kun se vain oli mahdollista. Mutta mistä juontaa tuo Kiinalais Jättiäis sateenvarjo? Anthoniuksella oli molemmin puolin sisällissotaa artisteja myös Kiinasta, Tästä ilmeisesti johtuu tuo kiinalaistermi? Osoite Läntinenpuistokatu 20 tarkoittaa nykyisten Hämeenpuiston ja Puutarhakadun kulmaa Tampereella. Paikalla on nykyisin pääkirjasto Metso.

.

Isot julisteet • Big posters

Circus Gleich'n julisteen edessä Leena Jurvakainen ja Björn Gammals Monacossa 2007.

Onkohan Suomessa koskaan käytetty näin isoja paperisia sirkusjulisteita? Ei ole kohdalleni sattunut. Voi olla, että Suomessa pistäisi byrokratia kampoihin niin vahvasti, että kukaan ei sitä kestäisi. Euroopassa näitä liimattiin muinoin talojen seiniin pelkästään omistajan luvalla.

Sirkusnäyttelyssä vuonna 2007 vasemmalta Björn Gammals, Veikko Ahvenainen, Markku Aulanko, 

Carina Ahvenainen, Tom Hertell, Leena Jurvakainen ja Marjatta Nieminen.

Circus Gleich  oli  yksi suurimmista ja suosituimmista kiertävistä sirkuksista 1930-luvun Euroopassa. Sen perusti itävaltalainen Julius Gleich (1886–1951). Gleich käytti aluksi sirkuksestaan nimeä Circus Henry. Jossain vaiheessa hän käytti myös nimeä European Barnum & Bailey (European kirjoitettuna hyvin pienellä). Vuonna 1924 otettiin käyttöön nimi Circus Gleich. Sirkus teki konkurssin 1937.

Bouglionen voisi ajoittaa alkaneeksi vuonna 1852 kun Prince Louis-Napoléon vihki uuden sirkusrakennuksen Pariisissa. Se sai nimen Cirque Napoléon. Rakennus on kokenut monia mullistuksia historiansa aikana, mutta tänään rakennuksessa toimii Cirque d'Hiver Bouglione, jolla on myös telttakiertueita.

.

1900 Urheilu Arena

Toissapäivänä kerrotun Sirkus Hippodromin kanssa yhtäaikaa lokakuussa 1900 Tampereella vieraili myös Urheilu Arena -niminen sirkus. Tässä Aamulehden ilmoituksessa ei kerrota esiintymispaikkaa, mutta mainitaan, että Urheiluarena on suuri pyöreä teltta oikealla. Siitähän kaikki tamperelaiset tietävät mihin suunnistaa. Tässä ilmoituksen teksti:

Uutta! Hauskaa ja huvittavaa! Huom.! Urheilu Arena. Huom.!
Sunnuntaina t. k. 7 p:nä annetaan 3 suurta näytäntöä klo 3, klo 5 ja klo 7 i.-p. erinomaisen ja runsaan ohjelman mukaan josta muutama numero mainittakoon:
Olympialaisia ja Intialaisia leikkejä.
Ilma- ja parteri-voimistelua.
Voimistelunäytöksiä kaikilta ilveilijöiltä ja Pelle Jöns.
Huom.! Vieniläinen naissoittokunta kapellimestari Ullman'in johdolla, (parodia) Pelle Jöns rouvineen matkustaa Kiinaan pikapostissa (kaikkien täytyy nauraa.) – Lopuksi suuri Koomillinen Pantomia koko seuralta.
Pääsymaksu 1 sija 1 markka, 2 sija 75 penniä, Galleria 50 penniä.
Huom.! Urheiluarena on suuri pyöreä teltta oikealla.
Huom.! Ilmoitamme ainoastaan sen minkä näytämme.
Johtokunta.

Tässä vielä pari artistien mainoskorttia suunilleen samoilta ajoilta. Voisiko jompi kumpi olla sama kuin ilmoituksessa mainittu Pelle Jöns?

Pelle-Jöns Pipo alias Matti Suominen.

Pelle Jöns Edvardo.

.

1900 Sirkus Hippodrom

Sirkus Hippodrom
Täkäläisellä Hevostorilla.
Huom.! Suuri Ranskalainen Paininlyönti. Huom.!
Tänään sunnuntaina, lokak. 7 p:nä 1900 annetaan 3:me suurta Juhlanäytäntöä,
1:nen klo 3, 2:nen klo 5 ja 3:s klo 7 i.-p.
Kaikissa näissä näytännöissä esiintyy:
Klo 3 i.-p: Suuri painiskelu Atleetti herra G. Vilter'in ja Helsinkiläisen Atleetin herra A. Aaltosen välillä.
Klo 5 : Painiskelu herra Vilter'in ja Viipurin väkevimmän Atleetin ja palkitun painiskelijan E. Alexander Wessmanin välillä.
Huom.! Klo 7 i:-p. : Suuri Kaukaasialainen Painiskelukamppailu Tatarin, herra Aflallan Kafautuilan, Täältä Tampereelta, välillä.
Herra Vilter lupaa 100 Suomen markan palkinnon sille, joka hänet voittaa, noudattamalla painiskelusääntöjä.
Erittäin runsaasta ohjelmasta mainitaan:
Ikaariset leikit á la Benedette.
Paljon suositun Atleetin herra Wiggo Kreuterin esiintyminen voimanäytteineen, nostaen painoja 49 kilosta 100 kiloon.
Kaksoistrapetzin suorittavat Veljekset Kreuter.
Kolme miekkailijata yksin- ja kaksinkertaisin saldomotlerin.
Koomillisia esiintymisiä y. m.
Huom.! Jokaisen näytöksen jälkeen Suuri Koomillinen Pantomiini.
Huom,!   Werraton alallaan! Ilman kilpailua!  Huom,!
Leijonankesyttäjä Herra Charles Kleinin esiintyminen vapaudessa kesytettyjen Leijonain Fridan ja Stellan kera erityisesti tätä varten raketulla rauta-areenalla.
Huom,!   Werraton alallaan! – Ilman kilpailua!  Huom,!
Huom.! Telttiin on laudoista tehty erityinen käytävä, jotta ei yleisön tarvitse liata jalkineitaan.
Kunnioittaen: Caesar-Seurue.

Amerikkalainen piirroskuva 1900-luvun alusta. 

Domptöörit eli villieläinkouluttajat kuvattiin usein pistooli kädessä.

Tuo ilmoitus oli tamperelaisessa Aamulehdessä 7.10.1900. Sirkus Hippodrom oli asettunut nykyisen Pyynikintorin paikkeille. Näytösten pääpaino oli ranskalaisessa painissa, jota nykyään nimitämme kreikkalais-roomalaiseksi. Ohjelma koostui kolmesta osasta: painijat, muut artistit ja pantomiimi. Näytökset olivat ehkä puolitoistatuntiset, joten paljon siihen aikaan saatiin mahtumaan esiintyjiä. Leijonien rauta-areenalla tarkoitettiin ehkä alakuvassa näkyvää rautalanka-aitausta. Onko se joskus ollut jostain muusta materiaalista?

Unkarilainen klovniryhmä 3 Pap rautaisen leijonahäkin edessä Sirkus Felixissä ehkä 1949. 

Vasemmalta József Pap, Kálmán Pap ja Sándor Pap.

.

Sirkuksessa syöty ihminen • Man eaten in circus

Itä-Karjala -lehdessä oli 1897 tällainen uutinen. Lukekaa loppuun asti, vaikka teksti on aika hurjaa:

Yöllä v. k. 26 päivää vastaan on Kööpenhaminassa – kertoo Politiken _ tapahtunut seikka, niin julma ja harvinainen, että sitä on vaikea uskoa. Ja kumminkin tapaus on tosi. Sirkuksen sihteeri, Karl Scheel-Wandel, on kuollut kamalalla tavalla, tosin oman varomattomuutensa takia, mutta hänen suuri suosionsa yleisön joukossa on vielä enemmän omiaan kiihottamaan mieliä.

Asia lienee tapahtunut seuraavalla tavalla, – kukaan tietysti ei ole ollut sitä näkemässä.

Sirkuksessa oli näytteillä ryhmä ihmissyöjiä raakalaisia. Illalla meni sirkuksen sihteeri heidän luokseen sirkussaliin. Ihmisystävällisenä miehenä on hän luultavasti tahtonut vielä silmäillä, että kaikilla olisi mitä tarvitsevat ja varomattomasti kyllä ei hän ottanut sirkuspalvelijaa mukaansa. Sen jälkeen häntä ei ole nähty.

Kun wartijat aamulla menivät raakalaisten makuusuojaan, oli kamala näky siellä heitä vastassa. Verijälkiä oli lattialla ja seinillä, siellä täällä näkyi puoleksi jyrsityitä luita ja huoneen koko epäjärjsetys  osotti, että kova taistelu siellä on tapahtunut. Ihmissyöjät olivat ilmeisesti syöneet suuhunsa herra Scheel-Wandelin. Hänen vaatteensa olivat raakalaiset latoneet erääseen nurkkaan – päälimmäiseksi panneet hänen silkkihattunsa.

Kuinka on taistelu tapahtunut? Hra Scheel-Wandel oli vankka mies joskin lihavanläntä. Luultavasti on joku raakalaisista takaapäin hypännyt hänen kurkkuunsa ja kuristanut hänet. Sen jälkeen ovat he riisuneet häneltä vaatteet ja sitten yökauden herkutelleet sirkussihteerin lihavahkoilla lihoilla. He ovat syöneet hänet raa'altaan. Reisiluut ovat he katkoneet imeäkseen niistä ytimen, joka raakalaisista on herkkujen herkkua.

Sirkuksenjohtaja saapui kalpeana ja pörristyttyneenä paikalle. Kutsuttiin poliisi, joka vangitsi ihmissyöjät, joilla ei näitä olevan minkäänlaista käsitystä siitä, että he olivat tehneet jotakin pahaa. Vartija kertoi, että kun hän aamulla saapui heidän huoneeseensa, istuivat he tyytyväisinä jalat ristissä ja kaivelivat hampaitaan ja yksi nuoleskeli sormiaan.

Tapaus on muuten vaatinut toisenkin uhrin. Tuo sama vartija sairastui myöhemmin päivällä ja lääkäri on selittänyt, että häntä on kohdannut kauhun synnyttämä aivohäiriö. Hän huutaa ja raivoo ja puhuu järjettömyyksiä.

Schel-Wandelin hautajaiset toimeenpantiin sirkkuksen kustannuksella. Sana "hautajaiset" on tässä tapauksessa muuten vähän omituinen sillä arkkuun pantavaa ei ollut muuta kuin muutamia jyrsittyjä luita.

Yksi muisto on vielä – lopettelee Politiken _ vainajasta mainittava. Hän oli ahkera mies ja on kirjoittanut Saksan kieliopin, jonka avulla muutamissa minuuteissa oppii saksankielen. Hänellä oli käsikirjoitus melkein valmiina ja se sattui hänelle mukaan sirkkuksessa. Koettivatko raakalaiset syödä senkin, siitä ei ole tietoa, vaan varsin hyvässä kunnossa se kumminkin löytyi. Se tulee nyt ulosannettavaksi ja esipuheen siihen kirjoittaa prof. Kr. Nyrop.

Eräs Kööpenhaminan etevimpiä juristeja on luvannut oikeuden edessä ruveta ajamaan raakalaisten asiaa ja toivoo saavansa heidät pelstetuksi, kun ei yksikään todistaja ole nähnyt että he olisivat syöneet hre Schel-Wandeli.

Emme luule löytyvän missään tänä vuonna ilmestyvässä lehdessä mukavampaa aprillikirjoitusta.

.