Lasse Pöysti

Tämä kuva on Sirkus Finlandian ohjelmalehdestä 1980. Monen rakastama näyttelijä Lasse Pöysti kertoo siinä sirkuslaisille tärkeistä asioista.

Iloitkaa te sirkuksen väki
Huokaiskaa helpotuksesta sillä lopultakin on tehty vakavamielinen ehdotus sirkusta rasittaneen huviveron poistamisesta. On myös syytä olettaa esityksen menevän läpi.
Painovoiman voittajat päästetään painostaan.
Huviveron poistaminen ei merkitse vain taloudellista huojennusta, se merkitsee että sirkustaiteeseen suhtaudutaan samalla arvostuksella kuin muuhunkin taiteeseen.
Sirkustaide ei Suomessa ole enää se vanhoilta ajoilta periytynyt markkinahuvi jonka suuri suosio teki siitä antoisan lypsylehmän.
Tästä eteenpäin!
Sirkuksella on oltava sama oikeus kuin muillakin taiteenaloilla anoa yhteiskunnan tukea perusparannuksiinsa, teltan ostoon ja korjauksiin. Kuitenkin, niinkuin kaiken taiteen, on sirkuksen saatava säilyttää vapautensa ja riippumattomuutensa pystyäkseen yhä tekemään mahdottomasta mahdollisen ja voidakseen viedä taas uudet katsojapolvet ihastuneina mielikuvituksen, taidon ja uskalluksen maailmaan.
Lasse Pöysti

Asiaa. Pelkkää asiaa. Josta pari ensimmäistä riviä on jo tapahtunutkin. Mutta muiden kohtien toteutumisesta voidaan olla montaa mieltä. Kyllä tämän jutun voi julkaista nyt 35 vuotta myöhemminkin.

Alhaalla kuva Sirkus Finlandiasta 1979. Vasemmalta Rake Tamminen, Lasse Pöysti, Airi Tamminen, Teuvo Juuti tyttärineen ja Carl-Gustaf Jernström. Alimmaisessa kuvassa Lasse Pöysti Sirkus Finlandian Helsingin ensi-illasta 2010.

Lupaviidakko – Permit Jungle

Voimistelu- ja Urheiluseura Toverit ry vuonna 1949 lähestyi vallesmannia tällaisella 

lomakkeella. "Lausuntaa" esitti Edward Hyyppä, "ksylofoonisooloja" 

esitti Eino Katajavuori ja "voimistelua" Olli Lehtinen ja Yrjö Irjanne.

Kun yhteiskunta ja sen viranomaiset eivät oikein tunne jotain asiaa, se koetaan helposti uhkatekijäksi.  Silloin viranomaiset asettavat sääntöjä ja määräyksiä, millä uhkaavaksi koettua ilmiötä yritetään rajata. Suomi on tällaisten rajoitusten ja määräysten luvattu maa. Sven Hirn sanoikin 1970-luvulla, että jos lakia tulkitaan oikein tiukasti, niin sirkusta ei voi pyörittää. Sirkus Finlandian aloittaessa toimintansa 1970-luvulla, oli voimassa seuraavia lupia. Tämä siis ajalla ennen EU:ta ja euroa.
Ennen kiertuetta hankittavat luvat:

– taiteilijoille työluvat ja viisumit
– joka paikkakunnalla maanomistajalta lupa pystyttää sirkus
– eläinten esitysluvat lääninhallitukselta
– musiikin esittämislupa Teostolta (per. 1928)

Toimenpiteet kiertueen aikana jokaisella esiintymispaikkakunnalla:
– anotaan poliisilta/vallesmannilta huvilupa
– maksetaan vastuuvakuutusmaksut
– terveyslautakunnalle meluilmoitus
– tehdään elintarvikkeiden myynti-ilmoitus
– eläinlääkärille ilmoitus mukana olevaista eläimistä

Silloin kun huvivero vielä oli voimassa (1915–1981), huvilupa-anomusten täyttäminen se vasta taidelaji olikin. Anomuksessa piti näyttää, että  esitettävä ohjelma on ihmistä henkisesti jalostavaa. Esimerkiksi sirkusakrobatia katsottiin viihteeksi, mutta taitovoimistelu oli hyväksyttävää. Kuplettilaulajaa ei kannattanut mainita, sen sijaan kannatti puhua lausuntaesityksestä. Taikuri oli viihdettä, mutta teatteritaide eli näytelmä sallittua; voitiin siis sanoa, että ohjelmassa on taika-aiheinen näytelmä. Jos ohjelma voitiin katsoa tarpeeksi taiteelliseksi, saattoi olla mahdollista saada huvivero pieneksi, jopa kokonaan pois ja sitten saatiin järjestää 1.5 tuntia tanssia; sehän oli kaiken tavoite. Paikallinen nimismies eli vallesmanni päätti veron suuruudesta. Veroliput piti ostaa etukäteen, joten rahaa piti olla ennen kuin ensimmäistäkään lippua oli myyty. Asiakkaalle piti antaa sekä varsinainen pääsylippu että verolippu.

Nykyään asiat hoidetaan hiukan yksinkertaisemmin, mutta aikamoista rumbaa lupien kanssa pidetään edelleen. Jopa samoilla virkamiehillä eri paikkakunnilla on hiukan erilaisia käytäntöjä tänäänkin. Onneksi nuo huviveron aiheuttamat kommervenkit ovat taakse jäänyttä elämää.

Lähde Markku Aulanko

Valmis lomake eri paikkakunnille mentäessä vuodelta 1955. Anottiin lupaa "juhlatilaisuudelle". Leena Rintala huolehti "tanssiesityksistä" ja Reijo Salmista ei manittu taikuriksi vaan hän näytti "sorminäppäryysesityksiä". Soittoa oli paljon. Taiteellinen taso pidettiin korkealla. Ja tietysti tanssia puolitoista tuntia ohjelman päätteeksi.

.

Roy Fransen 1968

Tamperelainen Kansan Lehti puffasi Huvipuisto Seiterää isolla artikkelilla elokuun puolivälissä 1968. Jutussa arveltiin, että pian on Suomessakin huvipuisto kaikissa suurimmissa kaupungeissa Linnanmäen tapaan. Lauri Seiterä kertoi, että hän perusti kolme vuotta sitten kokeilumielessä Seiterä Productin siirrettävän huvipuiston. Se oli kokonaan uudelle pohjalle suunniteltu huvilaitos, joka on puistomallinen vapaa alue. Kaikki ohjelmasuoritus tapahtuu vapaasti ja ilmaiseksi kentällä, eikä mitään aluemaksuja eikä näytösmaksuja ole. Seiterä kertoi, että suurin ongelma on raskaiden ajolaitteiden kuljetus, sillä oman kuljetuskaluston lisäksi tarvitaan kuusi suurta rautatievaunua. Niinpä huvipuisto on voinut vierailla vain suurimmissa kaupungeissa.

Täksi kaudeksi johtaja Seiterä sanoo löytäneensä todellisen sensaation, surmansukellusnumeron. Englantilainen Roy Fransen sukeltaa 20 metrin korkeudesta pieneen palavaan altaaseen, jossa on vettä vain puolitoista metriä. Fransen sytyttää myös itsensä palamaan ennen hyppyä.

Royston Albert Fransen syntyi Tottenhamissa, Englannissa 4.1.1916 ja kuoli tapaturmaisesti näytöksessään 1985. Hänen ennätyksensä oli hyppy 110 jalan (33,5 m) korkeudesta 8 jalkaa (244 cm) syvään altaaseen.

.

Kouvolan Taikapäivät 4.–6.4.2015

Marko Karvon kyyhkysohjelma ei esittelyitä kaipaa. 

Vuoden 2012 FISM:n estradikilpailun voitto todistaa sen.

Kouvolan Taikapäivät ovat tänä vuonna 4.–6. huhtikuuta. Taikapäivien tavoitteena on kotimaisen taikuriperinteen vaaliminen ja edistäminen. Markku Purho Ky on järjestänyt Taikapäiviä Kouvolassa vuodesta 1982 lähtien. Päivät toteutetaan Kouvolan kaupungin ja yhteistyökumppaneiden tuella. Tavoitteensa mukaisesti Taikapäivät on ensisijaisesti kotimaisten taikureiden koulutus- ja kilpailutapahtuma, jonka yhteydessä järjestettäviin yleisönäytöksiin myös suuri yleisö on tervetullut. Parittomina vuosina Taikapäivät järjestetään ammattilaisten koulutustapahtumana pääsiäisenä, jolloin ratkaistaan myös taikureiden Suomen Mestaruus. Parillisina vuosina Taikapäivät järjestetään heinäkuussa Kouvolassa kävelykatu Manskilla suurena yleisötapahtumana, jossa kilpaillaan Viihdeohjelmien Suomen Mestaruudesta. Samana viikonloppuna järjestetään Kouvolassa myös junioritaikureiden Suomen Mestaruuskilpailut ja koulutustapahtuma.

Taikapäivillä sunnuntaina 5.4.2015 Mies, mikrofoni ja mieli –Pete Poskiparta show.

Panem et circenses

Leipää ja sirkushuveja. Tuo Juvenaliksen kuolemattomaksi jäänyt lausahdus antiikin Roomassa tuli mieleen, kun Espoon Lelumuseo Hevosenkengässä avattiin Sirkuksen Magiaa -näyttely. Oli hodareita, popcornia, makeisia, mehua ja sirkusohjelmaa. Tilaisuus oli vetänyt yleisöä tuvan täydeltä ja kaikki näyttivät olevan tyytyväisiä näkemäänsä ja kokemaansa. Kannattaa käydä katsomassa, jos Tapiolan suunnalla liikutte. Näyttely on avoinna näyttelykeskus WeeGeessä ensi vuoden helmikuuhun asti.

Teatteri ja Lelumuseo Hevosenkengän tirehtööri Kirsi Siren.

Museotirehtööri Johanna Rassi.

Näyttelykeskus WeeGeen johtaja Lea Rintala.

Kunniavieras taikurimestari Solmu Mäkelä.

Taikuri Mano d'Oro.

.

Sirkukset aloittavat – Circuses start

Ylihuomenna se alkaa. Sirkus Caliba aloittaa Kalajoen Jäähallin pihalta klo 18 ja Sirkus Florentino starttaa Vaasan Kasarmialueelta samaan aikaan. Ja muut tulevat perässä. Sirkus Finlandia käynnistää kiertueensa 10.4. klo 18.30 Tammisaaresta ja Sirkus Tähti aloittaa Haimoosta vasta 16.5.. Ja oletan, että Circus Renz ryntää taas jossain vaiheessa maantielle jostakin puskasta ilman varoitusta. On siinä katsomista sirkusharrastajille. Harmi vain, että Caliba ja Renz eivät kerro netissä mitään liikkeistään. Se on sitten sattumaa, jos heihin törmää.

Nämä kuvat ovat Sirkus Florentinon ensi kesän ohjelmasta. Tästä tulee hieno kesä.

.

Cincinatti

Saksalaisen gentleman-jonglööri Cincinattin julisteesta valmistettu postikortti. Alkuperäinen löytyy Märkisches Museumin kokoelmista. Julisteen on piirtänyt Alex Hoenig Berliinissä (vai olisiko tuo nimmari vain painolaitoksen nimi). Cincinatti eli Max Helwig (1870–1964) matkusti myös omalla ryhmällään 1890 ja poikansa sekä kolmen tyttärensä kanssa 1905 paikkeilla.

Märkisches Museum on Berliinissä toimiva museo. Se on samanikaisesti sekä Berliinin kaupungin että sitä ympäröivän Brandenburgin alueen historiaa esittelevä museo, jota ylläpitää Berliinin kaupunginmuseon säätiö.

Cheban

 

Veikkaan, että traktorin pyörän sisäkumit ovat kohta kysyttyä tavaraa nuorison keskuudessa. Sirkus Finlandiassa nähdään tänä vuonna moldovalainen Cheban-ryhmä, joka pomppii takuulla joka pojan mieleen. Kumirenkaat ovat tosin erikoisvalmistetta, mutta alkutuntumaa minä ainakin hakisin traktorin sisäkumilla.

Alexandru Cheban perusti ryhmänsä vuonnna 2000 ja nyt he ovat vierailleet eri sirkuksissa ympäri maailmaa. Ryhmä tekee toisenkin hurjapäisen numeron Finlandiassa venäläisellä keinulla. Pakko nähdä.

.

Kate+Pasi Leipzigissä – Krystallpalast

Krystallpalast'ssa Leipzigissä pyörii parhaillaan varietee nimellä KlitzeKlein – Das wilde Krabbeln. Se on tarina mehiläiskuningatar Ambrosian varastetuista kruuninjalokivistä ja kuinka agentti Willi 007 pelastaa koko maailman. Seikkailussaan agentti kohtaa myös akrobaattiparin Kate+Pasi, jotka esittävät jalka-  ja voimajongleerausta.

Katerina Repposen ja Pasi Nousiaisen maailmanvalloitus siis jatkuu. Kiipeäminen huipulle ei ole milloinkaan helppoa. Siellä pysyminen vasta vaikeaa onkin. Onneksi on näitä, joilla on taitoa, tahtoa ja uskallusta viedä suomalaista sirkustaidetta maailmalle. Onkohan se vähän samaa, kun vuorikiipeilijä miettii, että muuttama huippu on vielä valloittamatta?

Tivoli Huvi-Helsinki 1938

Muutama päivä sitten kyselin kuka oli Tivoli Huvi-Helsingin omistaja. Vastaus saattaa löytyä tuosta yläkuvasta, kenties. Se on otettu Tivoli Huvi-Helsinkin portilla, vuosilukua ei tiedetä. Keskellä seisoo tyylikäs herrasmies sen ajan muodikkaissa vaaleissa golf-housuissa. Markku Aulanko veikkaa, että hän olisi notkeusvoimistelija Tenho Pelkki. Hänestä vasemmalle samanlaiset golffarit. Tunnistatteko lisää henkilöitä?

Alhaalla tivolin harvasanainen lehti-ilmoitus heinäkuulta 1938. Pääsymaksu oli aikuisilta 1,50 markkaa, lapset ja sotilaat 1,– markka. Siihen aikaa ei eläkeläisiä erikseen hinnoiteltu.

Aivan alhaalla vielä yleiskuva Tivoli Huvi-Helsingistä. Edustalla on polkupyörä pistetty nojaamaan kylttiä vasten, joka mainostaa tanssikilpailuja. Tivolin sisällä vasemmalla joku akrobaattipari esiintyy ulkoilmalavalla tikapuiden kanssa.

.

Lelumuseoon – To the Toy Museum

Sirkuksen magiaa -erikoisnäyttely (24.3.2015-28.2.2016) Suomen Lelumuseo Hevosenkengässä vie museovieraan ihmettelemään sirkuslaisten huippuunsa viritettyä taituruutta ja sen apuvälineitä.

Sirkus on ollut suosittu aihe leluissa jo pitkään: näyttelyn nostalgisissa peltileluissa seikkailevat rummuttavat klovnit ja temppuilevat norsut. Sirkusjunat ja -vankkurit asukkeineen ja eläimineen ovat inspiroineet myös LEGOn, Playmobilin ja Fisher Pricen kaltaisia lelujättejä. Esillä näyttelyssä on leikkikalujen lisäksi esimerkiksi sirkustaiteilijoiden asuja ja välineistöä, kuten nimekkään jonglööri Henricon jonglöörivälineitä sekä televisiosta tutun Sirkus Papukaijan tirehtöörin asu 1960-luvulta. Mielenkiintoisen lisän näyttelyyn tuo taikuri Mano d’Oron vaikuttava taikaesineiden kokoelma, jonka vanhimpiin esineisiin kuuluvat muun muassa taikalaatikot 1800-luvun alusta.

Lelumuseon oma sirkusmaneesi houkuttelee lapset ja lapsenmieliset omaan sirkusleikkiin. Liukumäki on muuttunut sirkusnorsun kärsäksi, sirkusvankkurissa voi tekeytyä vaikkapa taikuriksi ja testin avulla saa selville, minkä sirkustaiteilijan ammatti sopisi itselle parhaiten. Opastuksilla tutustutaan sirkuksen historiaan ja taitureihin sekä päästään itse kokeilemaan sirkustemppuja. Työpajoissa valmistetaan esimerkiksi jonglööripalloja ja kokeillaan vatsastapuhumista. Näyttely juhlistaa myös Teatteri Hevosenkengän 40-vuotista taivalta. Heittäydy mukaan sirkuksen taikaan!

.

Kiirettä riittää – Hectic time

Voi sanoa, että kaikissa Suomen sirkuksissa ja tivoleissa käy aikamoinen suhina juuri nyt. Aikaa ei ole paljoa jäljellä. Jalat jo kutisevat. Mieli tekee tien päälle. Kohta lähtevät karavaanit liikkeelle. Kaiken pitää toimia silloin, ja vielä pitkälle syksyyn asti. Nämä kuvat ovat Sirkus Finlandian talvileirin halleista Pohjassa.

Kommentit:

•••••••••••••••••••••••••••••••••
Tuo Sirkus Finlandian kalustohan näyttää olevan halleissa kuin huolimattoman halot liiterissä...
Timo Kanerva 
•••••••••••••••••••••••••••••••••
Aivan ihana halli!
Ulla Rønde Steckel 
•••••••••••••••••••••••••••••••••
It is time to fire them up 2015 season all the best to Sirkus Finlandia
Sean Lomax 
•••••••••••••••••••••••••••••••••

.

Kööpenhaminan Tivoli, Copenhagen

Yläkuvassa pari huvipuistoihmistä 70-luvun lopulla Kööpenhaminan Tivolissa. Vasemmanpuoleinen on vanha upseeri Georg Carstensen (1812–1857), joka perusti Kööpenhaminan Tivolin 1843. Vatsakkaampi tivolihemmo on Tampereen Särkänniemen silloinen osastopäällikkö Kari Nieminen. Nuo farkun lahkeet olivat melko leveät, mutta niin muodikkaat. Alhaalla pari kuvaa tivolin pääsisäänkäynnistä. Toinen on 70-luvulta ja toinen aika paljon aiemmin.

Kööpenhaminan Tivolissa käy vuosittain yli neljä miljoonaa kävijää. Täältä on suomenkieleenkin tullut termi Tivoli. Aluksi puisto oli nimeltään Tivoli & Vauxhall. Nimen loppuosa poistettiin vasta vuonna 2004. Köpiksen Tivoli on maailman toiseksi vanhin huvipuisto. Vanhin on lähellä samaa kaupunkia sijaitseva Dyrehavsbakken eli Bakken, joka perustettiin 1583 toriksi kuninkaallisen eläinpuiston viereen.

.

Planet Rock

Tuossa kuvassa esiintyy tanskalainen klovni Bobon, joka nykyään kirjoittaa nimensä muotoon Bonbon. Menossa näyttää olevan tuokio sahalla soittoa. Hänen takanaan roikkuu kyltti Planet Rock. Missä ollaan? Veikkaan, että Keravan Saviolla. Vuosiluku on 199jotain.

Sisähuvipuisto Fanfaari avattiin Saviolla Klondyketalossa lauantaina 16.2.1991 klo 12.00. Yritys ajautui konkurssiin 21.8.1991. Seuraava kesä tehtiin remonttia ja paikka avattiin uudelleen 26.9.1992. Tällöin sen nimi oli muuttunut Planet Funfuniksi. Konkurssi tuli jälleen joulukuussa 1994. Viimeisen kerran laitos oli virallisesti toiminnassa sunnuntaina 26.2.1995. Noinkohan se meni? Siinä välissä syntyi yksi kiertävä sirkuskin nimeltään Sirkus FunFun. Mihinkähän kohtaan tätä vilkasta toiminta-aikaa tuo valokuva ajoittuu?

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••
Tuttu paikka mutta vasta sirkustelujen jälkeen... Party Planet nimellä kulki sillon!
Virpi Kärki
••••••••••••••••••••••••••
Paikalla olleena voin kertoa, että paikka on huvipuisto Planet FunFunin sirkuspihaksi kusuttu kohta. Pylvään vieressä seisonee Tiina. Kyseessä lienee lauantaipäivä, kun bändilava on viritetty valmiiksi. FunFun oli päivisin perhepuistona, mutta lauantai-iltaisin koko paikka muuttui rokkiklubiksi siellä soitteli parikin rokkibändiä. Vuosi oli 1992 ja BonBon esiintyi 31.10.–1.11. ja 4.–8.11. 
Markku Aulanko 
••••••••••••••••••••••••••

.

2 Tornados

Kolme minulle uutta valokuvaa maineikkaasta akrobaattiparista 2 Tornados. He käyttivät myös nimeä Flying Tornados. Tämän ryhmän muodostivat Tarmo Vilen ja Yrjö Niitlahti. Heillä oli myös toinen numero nimellä Iloiset Kulkurit (alin kuva). He olivat huipulla pitkään ja komeasti 1950- ja 1960-luvuilla. The 2 Tornados näkyy vielä Sirkus Finlandian ohjelmalehdessa 1978, mutta silloin parin muodostivat Tarmo ja Kati Vilén. Tarmo esiintyi silloin myös klovnina trapetsilla nimellä Sleepy. Joissakin lehtijutuissa taiteilijanimeksi oli laitetty Snoopy ja jossakin Sliipi.

Vuonna 1961 Suomessa vieraili ruotsalainen Trolle Rhodinin sirkus ja heidän ohjelmalehdessään mainitaan 2 Tornados, mutta se oli aivan jotain muuta kuin Tarmo ja Ykä.

.

Lappy

Palan halusta nähdä tämän veijarin ensi kesänä Sirkus Finlandiassa. Hän on Lappy, etelä-amerikkalainen Patagonian merileijona. Kuten nimestäkin arvaatte hän syntyi Suomen Lapissa vuonna 2009. Sirkus Finlandia oli silloin kiertueellaan Pohjois-Suomessa. Ulkonäkö on varmaan muuttunut paljonkin ja katu-uskottavuus lisääntynyt. Jo pienenä Ingo Stiebnerin oli pakko pitää isoja rukkasia Lappya käsitellessään. Saapa nähdä miten käy show Lapin pojalta. Entä kuullaanko joikua?

.

Suomen Tivoli 1991

Syksyllä 1991 Suomen Tivoli poikkesi myös Venäjällä. Juliste kertoo, että Kostamuksessa oltiin neljä päivää. Tultiinko sitten takaisin vai jatkettiinko Karjalaan syvemmälle? Käytiinkö Venäjällä toistekin? Oliko esiintyjiä mukana vai pelkkiä ajolaitteita ja pelejä?

Kostamus ei ole ihan pieni kylä. Viisi vuotta sitten sen asukasluvuksi ilmoitettiin yli 28 000 henkeä. Kaupunkiin johtaa sekä maantie että rautatie Suomesta Vartiuksen raja-aseman kautta. Lähin suomalainen kaupunki taitaa olla Kajaani.

.

Sirkuksen Lumo – Finnish Circus Award

Sirkuksen tiedotuskeskus on myöntänyt vuosittain jaettavan Sirkuksen Lumo -palkinnon Tanssiteatteri Hurjaruuthin Talvisirkukselle. Vuoden 2014 palkinto luovutettiin teatteri-, tanssi- ja sirkusalojen yhteisessä palkintojenjakotilaisuudessa Koko teatterissa Helsingissä 8.3.2015.

Palkintoraadin mukaan Tanssiteatteri Hurjaruuthin talvisirkusesitykset ovat kehittäneet jo 21 vuoden ajan suomalaista sirkustaidetta ja tuoneet uutta sirkusta suuren yleisön tietoisuuteen pitkäjänteisesti. Talvisirkuksillaan Hurjaruuth on tehnyt uutta sirkusta tutuksi jo kolmannelle katsojasukupolvelle. Vuosittain vaihtuvat esitykset ovat vakiinnuttaneet asemansa osana pääkaupunkiseudun joulun ajan perinteitä. Vuoden 2014 Talvisirkus Uni saavutti yli 30 000 katsojaa. Talvisirkukset ovat tarjonneet uran ensimmäisen esiintymismahdollisuuden lukuisille nykyisille uuden sirkuksen pioneereille Suomessa. Talvisirkusten esiintyjinä ovat vierailleet myös monet kiinnostavat kansainväliset taiteilijat.



Sirkuksen tiedotuskeskuksen jakama Sirkuksen Lumo -palkinto myönnetään tunnustukseksi suomalaisen sirkustaiteen hyväksi tehdystä työstä. Se voidaan myöntää henkilölle, ryhmälle, kantaesitykselle, tapahtumalle tai muulle teolle tai toiminnalle, joka on edesauttanut sirkustaiteen  kehittämistä ja hyvinvointia. Ensimmäinen Sirkuksen Lumo -palkinto jaettiin vuonna 2009.



Onneksi olkoon!

.

High Heels

Ihan vaan vanhoja hyviä aikoja tässä muistelen. Ainakin vanhempi herra hiukan hätkähti vuonna 2008, kun Sirkus Finlandian paikannäyttäjä olikin viehättävä siro neito. Kaikella kunnioituksella niitä raavaita miehenköriläitä kohtaan, jotka normaalisti ohjaavat yleisöä paikalleen. Tanssiryhmä High Heels esiintyi näytöksissä useampaan kertaan ja ennen näytöstä tytöt ohjasivat sisääntulossa asiakkaita paikoilleen. Muistan myös, että miehistä poiketen he hymyilivät usein.

Muistaako joku milloin Sirkus Finlandiassa otettiin paikannäyttäjät käyttöön? Ilmeisesti silloin, kun luovuttiin pitkistä puisista penkkilankuista ja siirryttiin numeroituihin istuimiin. Milloin se tapahtui?

Kommentit:

Ohoh siellä menee allekirjoittaneen ensimmäisiä sirkuspukuja! Onpas siitä jo monta vuotta.
Riikka Heiskanen 


.

Norsu-uutinen – Elephant news

Amerikkalainen Ringling Bros. and Barnum & Bailey ilmoitti tämän kuun viidentenä päivänä, että se lopettaa norsunumeronsa kiertävissä sirkuksissaan asteittain vuoteen 2018 mennessä. Syyksi kerrottiin kasvanut julkinen huoli norsujen hyvinvoinnista. Parhaillaan matkalla on kolme sirkusyksikköä ja niissä 13 aasialaista norsua.  Ne siirretään Ringling Bros. Center for Elephant for Conservation -keskukseen Floridaan, jossa ne liittyvät siellä jo laiduntavaan 40 norsun laumaan.

The greatest show on earth -slogan ei kuullosta enää niin hohdokkaalta. Monille sirkuksen ystäville norsut ovat ikoni, joka kuuluu sirkukseen. Aika näyttää miten tämä vaikuttaa sirkusalaan yleisemminkin kuin vain Yhdysvalloissa. Ainakin se näkyy RBBB:n kassassa.

Norsut eli elefantit ovat suurimpia maalla eläviä nisäkkäitä. Niitä on useita eri rotuja. Itse erotan afrikkalaisen ja aasialaisen toisistaan korvista. Aasiannorsun korvat ovat pienemmät ja iho vähemmän ryppyinen kuin kaverillaan Afrikassa.

Alhaalla vielä kuva eurooppalaisesta kolmen maneesin sirkuksesta. Kyseessä on saksalainen Circus Krone joskus kauan sitten. Vuonna 1928 Circus Kronella oli tällainen mammuttiteltta ja mukana kiertueella oli yli 650 eläintä. Carl Krone esitti silloin 27 norsua yhdellä kertaa. Olisiko tämä niiltä ajoilta?

Kommentit:

Henkilökohtainen mielipiteeni garderobin takaista elämää tuntevana on, että Ringling Bros. and Barnum & Baileyn päätös on inhimillisen viisas. Norsut kuten apinatkin ovat vähän liian älykkäitä eläimiä, joille sirkuselämä, -ympäristö on liian virikkeetöntä ja luonnotonta.
Timo Kanerva

.

Sandor Donnert Agency

Yksi viime vuoden näyttävimmistä numeroista Sirkus Finlandiassa oli Sandor & Calle Jr. Kaksikko jongleerasi mennen tullen ja kuinka päin vaan hevosten selässä ja maassa. Viime vuonna myös syntyi sirkusbisnekseen uusi agentti-liike, kun Sandor Donnert aloitti artistivälityksen nimellä Sandor Donnert Agency. Rohkea teko jo ennestäänkin kilpaillulle alalle. Sandor on kuitenkin pesunkestävä sirkuslainen ties kuinka monennessa polvessa ja tuntee sirkus- ja varietee-alan kuin omat taskunsa. Pidetään peukkuja sympaattiselle Sandorille. Myyntilistoilla on kuulemma jo useita isoja numeroita. Ja tottakai, oma esiintyminen jatkuu kuten ennenkin.