Tivoli Sariola 1960

Tuttuun tapaan Sariolan Tivoli ilmestyi taas Tampereen Ratinaan Vappuna 1960. Mutta kenen osasto tämä oli? Tuohon aikaan Sariolalla liikkui useitakin osastoja Suomessa. Matti Sariolan osasto tämä ei ainakaan ollut, koska heidän mainoksissaan oli aivan erilainen ohjelma. Tässä ilmoituksessa mainitaan mm. moottoriakrobaatti Onni Suuronen. Alhaalla oleva kuva Suurosesta on otettu kolme vuotta myöhemmin Tivoli Toivo Sariolassa, joten tässä taitaa olla kyseessä Toivo Sariolan osasto?

Tivolilla näkyy olevan mukanaan myös Circus Ytar. Sen ohjelmasta mainitaan ilmiömäistä akrobatiaa, huippuluokan trapetsiesityksiä, komiikkanumeroita, loistavia kykyjä, ulkolaisia taiteilijaryhmiä m.m. marokkolaiset ihmelapset. Taikurimestari Spinozalla oli oma esiintymistelttansa, jossa näytettiin viimeisimmät taikuriesitykset maanosamme suurimmista huvittelukeskuksista.

Muuten – Kerrotaan, että vuonna 1960 Sariolan Tivoleihin ilmestyi ensi kerran myyntiin ihanan makea hattara. Yhtä hyvin se tekee kauppaansa tänäänkin.

Kommentit:

Sariolan tivolit kiersivät noihin aikoihin kaavalla itä-länsi-pohjoinen Vuonna 1960 oli Toivo Sariolan osaston vuoro kiertää läntistä Suomea. Läntistä Suomea kiertävä osasto oli yleensä aina vappuna Tampereella eli kyseessä on erittäin todennäköisesti Toivo Sariolan osasto.
Peter Lindfors

Pepino

Hänen nimensä oli Joseph Mrva, mutta paremmin hänet tunnettiin nimellä Pepino. Nimestä jo voi arvata, että hän oli tsekki. He kun eivät tykkää turhan monista vokaaleista.

Hän oli eläintenkouluttajana Sirkus Finlandiassa 1980-luvun alkupuoliskolla. En koskaan tavannut häntä, joten tiedot ovat kovin vähäiset. Kertokaa te hänestä lisää.

Sirkus Finlandian Wani-norsu (tai Vanni) selässään Anna Jernström ja pellon laidassa Pepino vuonna 1983.

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••••

Syntynyt Litovel nimisessä kaupungissa nykyisessä Tsekissä. Asuu nykyään Kuusjoella, lähellä Saloa. 

••••••••••••••••••••••••••••

Pepino tuli Suomeen Gärtner norsujen kanssa 1980 ja jäi sitten Sirkus Finlandiaan kun ostimme Wani norsun. Hän koulutti Wanin ja meidän ponit ja myös esiintyi eläinten kanssa.

••••••••••••••••••••••••••••

.

Tivoli Marino 1937

Tämä lehti-ilmoitus on ilmeisesti vuodelta 1937. Tivoli Marinoa veti Oskari Hilden (1886–1937) Alhaalla kuva Uno Sunellin hautajaisista, jossa Oskar Hilden seisoo takana keskellä lippalakki päässään. Ennen Marinoa hänellä oli itsenäistymisemme jälkeen mm. Sirkus Arkadia, Sirkus Fennia ja Sirkus Finlandia.

Sirkusohjelmaa näkyy ilmoituksessa olevan runsaasti. Osa varmasti omissa teltoissaan. Vuonna 1937 Väinö Montonen (1909–1953) eli taikamestari Alex Monell esiintyi Tivoli Marinossa. Joissakin tiedoissa hänen nimensä kirjoitettiin myös muotoon taikuri Alexander Monell.

.

Moskovan Suuri Sirkus 1960 – Moscow State Circus

Tämä lehti-ilmoitus on marraskuulta 1960. Olikohan tämä Moskovan Suuren Sirkuksen ensimmäinen vierailu Suomessa? Neuvostoliiton valtionsirkus ei tuohon aikaan kovin usein muuallakaan länsimaissa kiertänyt.

Vierailua varten painatettiin oma hieno ohjelmalehti. Sen väliin oli kuitenkin taitettu paperilappunen johon oli kopioitu painetusta poikkeava ohjelma. Saatesanoina siinä luki: Ohjelmalehtisemme ilmestymisen jälkeen sattuneiden muutosten johdosta pyydämme arv. yleisoä seuraamaan esitysten kulkua tästä lisälehtisestä.

Ilmoituksen valokuvissa esiteltiin monitaituri Gosha-karhu ja avaruusakrobaatit Shtshetinin.

Kultaiset Klovnit – Gold Clowns

Monte-Carlon Sirkusfestivaalien Kultaiset Klovnit ovat ehkä sirkusmaailman himoituimmat palkinnot. Tänä vuonna ne jaettiin 39. kerran. Ensimmäisinä vuosinai jaettiin vain Kultaiset Klovnit, nykyään myös Hopeiset ja Pronssiset. Tänä vuonna Kultaisia Klovneja jaettiin neljä kappaletta näille artisteille:

The Flying Mirror eli pohjois-korealainen Pjongjangin Kansallissirkuksen lentävä trapetsiryhmä teki varmaa työtä, jota oli ilo katsella. Harva sirkus pystyy kuitenkaan palkkaamaan näin isoa ryhmää ohjelmaansa.

Ekvilibristiryhmä Troupe Acrobatique Nationale de Chine työskenteli kiinalaisille tuttuun tyyliin virheittä ilman näkyviä vapinoita ja virheitä. Jokaisella ryhmän jäsenellä näkyi olevan voimaa kuin pienessä kylässä.

Dressööri Anastasia Fedotova-Stykanin hevosnumero oli mielestäni koko festivaalin paras. Oli ihanaa katsella kuinka hän hallitsi hevosiaan jopa pelikillä eleillä ja puheella ilman fyysistä kontaktia – niin laumaa kuin yksittäistä hevostakin.

Fumagalli ja Daris ovat yksi kysytyimmistä klovnipareista tällä hetkellä. Kyseessä ovat veljekset Gianni ja Daris Huesca. Minulla oli tavattoman hauskaa heitä seuratessani vaikken ymmärtänyt kuin 10 % heidän puheestaan. Suomessa heillä saattaisi olla vaikea esiintyä, koska valtaosa numeroista on puhetta.

Menikö palkinnot oikeille artisteille? Se on taas toinen juttu, niinkuin aina. Ohjelma oli korkeatasoista kuten aina. Esiintyjinä oli maailman tämän hetken huiput.

Pari asiaa oli mielestäni poskellaankin. Moskovan sirkuksen baletti esitti useaan kertaan numeroiden välissä  asuesittelyjä, mannekiininäytöksiä, kuvaelmia . . . miksi niitä voisikaan nimittää. Ei ne kuulu sirkusnäytökseen noin suuressa mittakaavassa vaikka miellyttivätkin silmää. Toinen kummallisuus oli musiikkivalinnat. Reto Parolari on loistava kapellimestari ja hänellä käytössään huippumuusikot, mutta miksi piti jokaisessa tyhjässä välissä soittaa yhtä ja samaa kappaletta. Se alkoi jo loppuillasta ärsyttää.

.

Toivo Sariola

Toivo Kalervo Sariola (26.6.1914–3.4.1985) tunnetaan yhtä hyvin urheilijana kuin tivolimiehenäkin. Urheilu näkyi usein myös hänen työssään. Tässä kuvassa vietetään vapaa-aikaa lentopalloillen ennen porttien avaamista Tivoli Sariolassa. Tope valkoisessa paidassa. Takana on Sirkus Arenan teltta. Sen ulkoseiniltä erottaa ainakin 2 Wealdos (Alpo Malinen ja Vesa Salo) ja The Alpons (Alpo Malinen) mainostaulut. Vasemmalla reunimmaisesta taulusta erottuu nimi Toby.

Tope Sariola oli yleisurheilija ja pesäpalloilija. Hän osallistui Berliinin olympialaisiin 1936, kävi maaotteluissa ja voitti SM-titteleitä. Hänen ennätyksensä 100 metrin juoksussa oli 10,8 s ja pituushypyssä 744 cm. Pesäpalloilijana hän niitti mainetta vuosia. Toivo Sariolan edustamia seuroja olivat Keravan Urheilijat, Tampereen Pyrintö ja Koo-Pee.

Taikuri ja kahlekuningas K. V. Långström – Magician and escapologist

Sirkustaiteilija K. V. Långström oli taikuri ja kahlekuningas 1910- ja 1920-luvuilta. Ilmeisesti 1912 hän kiersi Suomessa omalla teltallaan. Heikki Nevala kertoo kirjassaan Silmänkääntäjiä, konstiniekkoja ja loihtutaiteilijoita, että K.V. Långström mainosti 1920 ohjelmajulisteessaan "paljastavansa kahlekuningas Uno Sunellin salaisuuksia". Parin vuoden päästä hän kuitenkin mainosti paljastavansa vain omien temppujensa salaisuuksia. Vähän erinäköisiä ovat nykypäivän taikurit.

Kommentit:

Katso:

http://sirkusteltta.blogspot.fi/2015/02/ursus-1943.html  

http://sirkusteltta.blogspot.fi/2013/08/kahlekuningas-ursus.html  

http://sirkusteltta.blogspot.fi/2013/08/kuka-oli-ursus.html  

http://sirkusteltta.blogspot.fi/2015/02/kahlekuningatar-elisabet-1930-shackle.html  


.

Sirkus-sana – The word circus

Meidän tuntemamme klassisen sirkusesityksen keksi englantilainen ratsastuskoulun pitäjä Philip Astley 1768. Hän oivalsi ottaa käyttöön pyöreän maneesin, jonka ympärille rakennettiin katsomo. Astley huomasi, että pyöreässä maneesissa hevoset saattoivat juosta pitkiäkin aikoja nopealla vauhdilla. Kun vauhti oli tasaista, hevosen päällä saattoi ratsastaja tehdä näyttäviä numeroita. Ratsastusnäytöksiinsä hän otti mukaan akrobaatteja ja muita esiintyviä taiteilijoita. Astley ei nimittänyt esityspaikkaansa sirkukseksi vaan hän käytti Amphitheatre-nimeä. Circus-sanan ottivat ensimmäisenä käyttöönsä hänen kilpailijansa Charles Dibdin ja Charles Hughes vuonna 1782. Myös Hippodrome-nimeä käyttivät jotkut yrittäjät. Sana tulee kreikankielestä.

Mieleni tekee väittää, että Dibdin ja Hughes keksivät tuon Circus-sanan muinaisesta Roomasta. Kaikkihan muistavat historiasta Circus Maximus -rakennuksen. Tuossa ylhäällä on Gismondin valmistama, osin romantisoitu pienoismalli tästä valtavasta kilpa-ajoradasta sen kukoistusajalta. Paikan löytää Roomasta tänäänkin, mutta vaati paljon mielikuvitusta, jotta sen pystyy hahmottamaan paikalleen. Paikalla on nurmikkoa ja puistoa, mutta maaston muodot ovat selvät.

Vuonna 10 keisari Augustus rakennutti paikalle keisarin aition ja obeliskin. Netistä löytyvien tietojen mukaan rata oli loistonsa aikana 621 m pitkä ja 350 tai 118 m leveä. Radan keskellä oli seinämä. Areenan toinen pääty oli pyöreä, toinen suora. Katsomoon mahtui yli 200 000 katsojaa. Areenalla järjestettiin uskonnollisia festivaaleja, hevosajoja, myöhemmin myös taitoratsastusesityksiä, painiotteluja ja verisiä ihmisten ja villieläinten välisiä otteluja. Verenvuodatus loppui 100-luvulla. Viimeinen näytäntö pidettiin Roomassa 549. Samanlaisia areenoita rakennettiin monille paikkakunnille koko Rooman valtakunnan alueella. Osa niistä on vieläkin turistien nähtävissä raunioina. Lisätietoa löytyy esim. Robert Colen nettisivuilta www.circusmaximus.us

Circus Maximus on latinaa. Italiaksi se on Circo Massimo. Circus-sanalla on muitakin merkityksiä varsinkin englanninkielessä. Sillä tarkoitetaan piiriä, kehää, aukiota – esimerkiksi Piccadilly Circus on eräs liikenneympyrä ja aukio Lontoon keskustassa. Väkisinkin tässä tulee mieleen, että jos Dibdin ja Hughes eivät olisi ottaneet circus-sanaa käyttöönsä, kutsuttaisiinko tänä päivänä ravikilpailuja sirkukseksi?

Lisää nousevia tähtiä – More rising stars

Tässä vielä lisää julkkiksia toissapäivänä esiteltyjen lisäksi. On tässä samojakin sillä Linnanmäen sirkuskoulussa ollaan taas tai oikeammin Helsingin jonglöörikerhon tapaamisessa. Kuvassa alarivissä vasemmalta alkaen Stefan Bergman, joka äitinsä Disan kanssa veti Hesan Minicirkusta ja jonka isä Carlo oli myös klovni ja muusikko, sitten Anders Westerlund, joka oli aikanaan jonglööriryhmässä Four Hands, sitten tuleva Putous-tähti Jaakko Saariluoma, sitten Kari Virtanen, sitten tuoreen Mini Vogue-kampauksen kera Markku Aulanko, sitten Henrico eli Björn Gammals ilman Mini Vogueta. Ylärivissä vasemmalta Ylen ympäristötoimittajana myöhemmin vaikuttanut Pasi Toiviainen, sitten kokki Rami Raita, Kari Virtasen olkapäähän nojaa Tero Kokko ja oikealla Four Hands -ryhmän toinen osapuoli Kim Nyström.

Moottoripyöräonnettomuus - Motorcycle Accident

Kansainväliset Monte-Carlon Sirkusfestivaalit pidettiin taas Monacossa. Ennen ensi-iltaa kuultiin järkyttävä uutinen. Edellisyön harjoituksissa yksi artisteista menetti henkensä moottoripyörä-onnettomuudessa sirkuksessa. Kyseessä oli 24-vuotias Kevin Ferrari. Hän putosi 8 metriä korkealta lavalta ja sai moottoripyöränsä suoraan päälleen. Lääkärit kertoivat kuoleman tulleen välittömästi. Hän oli yksi Flic Flac Moto X -ryhmän jäsenistä, jotka esittivät Free Style Moto Cross -numeron. Kuolemantapaus oli ensimmäinen Monte-Carlon festivaalien 40-vuotisessa historiassa.

Kuolemantapaus ei perinteen mukaisesti keskeyttänyt varsinaisia sirkusnäytäntöjä. Moto-Cross -ryhmä ei kuitenkaan enää esiintynyt festivaaleilla. Ensimmäisen näytöksen alussa koko monituhatpäinen yleisö seisoi ja kunnioitti artistia hiljaisella hetkellä, Monacon Ruhtinas Albert II ja Prinsessa Stephanie yleisön joukossa.

Ranskalaiset eivät mielellään viljele muiden maiden kieliä. Kaikki puhuvat vain ranskaa. Niinpä oikein sävähdin, kun ranskalaisessa sanomalehdessä näkyi sivun levyinen englanninkielinen otsikko "The show must go on". Artikkelia tutkivat kuvan oikeassa reunassa Björn Gammals ja Carl Johan Jernström.

Voittajat Monacossa – Winners of Monaco

Tässä tämän vuoden onnelliset voittajat Monte-Carlon Sirkusfestivaaleilta. Valinnat ovat tietysti makuasioita, mutta mielelläni olisin tässä joukossa nähnyt myös monipuolisen ja mukaansatempaavan venäläisen klovnin Boris Nikishkin.

Gold Clown
- National Troupe of Pyongyang (flying trapeze & pas de deux)
- National Acrobatic Troupe of Chine (hand balancers)
- Anastasia Fedotova-Stykan (horses)
- Fumagalli and Daris Huesca (clowns)

Silver Clown
- The Shatirov Troupe (Russian bar)
- The Pronin Troupe (double swing)
- The Yakov Ekk Troupe (Cossacks)
- The Acrobatic Troupe of Tianjin (Icarian games)

Bronze Clown
- The Kolykhalov Troupe (horizontal bar)
- Duo Silver Stones (straps)
- Elvis Errani (elephants)
- Duo Black & White (silks)
- Musa John Selepe (lions)
- The Meleshin Brothers (rola bola)

Julkkiksia – Celebrities

Linnanmäen sirkuskoulu vuodelta 1980 ulkoilmanäyttämöllä pidetyn esityksen jälkeen. Lintsin sirkuskoululla taitaa olla jokin maaginen voima synnyttää oppilaistaan julkkiksia. Katsokaa nyt tämänkin kuvan nimilistaa: vasemmalta Solmu Mäkelä, Pasi Toiviainen, Jaakko Saariluoma, Jarmo Kivinen, Irma Eskelinen, Marko Laasonen (Marco-klovni), Rami Raita, Kari Virtanen ja Markku Aulanko.

Taikuri Luttinen – Magician

Taikuri Luttiselta käy niin aikuisten kuin lastenkin viihdyttäminen. Vaihtoehtoja ovat taikashow, lähitemppuja vieraiden joukossa, juonnot, stand-up komiikka, telepatia, koulutus, jne. Luttinen on toiminut taikurina ammattimaisesti vuodesta 1982 lähtien. Hän tuli suomalaisille tutuksi Yle TV2:n lastenohjelmassa Pikku Kakkonen.

Taikurin oikea nimi on Jarmo Luttinen (s. 3.7.1957), mutta paremmin hänet tunnetaan nimestä Taikuri Luttinen – Luikuri Tattinen ja taikasanasta Tzädääm. Arvonimiä ja titteleitäkin on kertynyt kunnioitettava määrä:
Viihdetaikuuden Suomen mestaruus 1997
Viihdeohjelmien Suomen mestaruus 1998
Ravintolataikuuden Suomen mestaruus 1999
Vuoden Taikuri 2003
Valinta 2004–2005 Hyvän mielen lähettilääksi
Viihdetaiteen Mestari 2005

Alakuvissa näkyvät taikakirja ja temppuvideo ilmestyivät 1997.

Kommentit:

Jarmo toimi myös aikanaan sirkusopettajana Oulussa. Hän opetti taikatemppujen lisäksi jongleerausta ja oli loistava ja innostava opettaja. Nykyisin hän on myös antanut erittäin laadukasta kurssimuotoista opetusta esiintyjille.
Klovni Sebastian

Tivoli Sariola 1962

Rauhallinen tivolikuva ennen porttien avautumista. Toivo Sariolan osasto on leiriytynyt Kuopioon kesällä 1962. Keskellä taustalla fakiiri Koringan ja voimamies Gemalin teltta. Tämä fakiiri oli nainen. Gemalilla oli mukanaan matelijoita ja krokotiileja. Taustalla oikealla Sirkus Starin teltta. "Fordson varma valinta" mainostetaan ympäröivässä aidassa. Lipunmyynti tapahtui keskimmäisen vaunun oikeanpuoleisista pikkuikkunoista.

Topi Niemi

Kuukausi sitten oli juttua Allari T. Niemestä, oikeammin Toivo Allari Niemestä. Sen jälkeen selvisi muutamia mielenkiintoisia lisätietoja Topi Niemestä. Hän oli yksi aikansa kuuluisimmista suomalaisista  jazz-muusikoista. Topi oli tunnettu Helsingin jazz-klubeissa, joissa hän temppuili väliajoillakin kuten yllä oleva kuva osoittaa. Hän oli myös loistava akrobaatti ja nuorallakävelijä.

Monet kiitokset näistä kuvista Topin lapsenlapselle Cia Gripille. Hän kertoi, että Topi esiintyi tässä alakuvassa lentävässä trapetsissa Linnanmäellä 50-luvulla. Muistaako joku mikä oli se vuosi ja mikä oli tämän 3-henkisen  ryhmän nimi? Takana liehuvat ilmeisesti Länsi-Saksan ja Suomen liput. Taustalla näkyy vesitorni, mutta sen vieressä ei näy Boston-pyörää koska se tuli vasta 1964.

.

Festival International du Cirque de Monte-Carlo 1980

Tänään alkoi Monacossa koko sirkusmaailman ehkä arvostetuin festivaali, Monte-Carlon Kansainväliset Sirkusfestivaalit. Tämä sirkustaiteen kansainvälinen katselmus järjestetään nykyään tammikuun puolivälin kieppeillä joka vuosi. Nyt on vuorossa 39. kerta 15.–25.1.2015. Ensimmäinen oli 1974, eli väliin on jäänyt pois pari vuotta. Alkuaikoina festivaalit järjestettiin aina joulukuussa 80-luvun loppupuolelle asti. Oheiset valokuvat ovat festivaaleilta 4.–8.12.1980. Kun oikein tarkkaan tuota yläkuvaa katsotte, niin Suomen lippu siellä liehuu.

Sirkus Finlandia osallistui festivaaleille Gärtnerin norsuilla. Tässä koko poppoo on menossa Välimeren aaltoihin Monacon rannalla. Suojaa kylmiltä tuulilta antavat Rivieran jylhät vuoret. Ryhmässä oli viisi elefanttia, joista neljä oli intialaisia ja yksi afrikkalainen. Lajit erottaa toisistaan korvista, ruumiin rakenteesta, varpaiden lukumäärästä ja syöksyhampaista. Tämä Josef Gärtnerin viiden norsun show oli yksi Finlandian historian upeimmista ja kalleimmista. Gärtner viipyi Suomessa kaksi kiertuetta 1980–1981. Ryhmään kuuluivat Josef, Anita, Silvia, Joy ja Claudio Gärtner sekä Chiara Medini.

Leena Jurvakaisen takana näkyy tapahtumien keskipiste Fontvieillen kaupunginosassa. Samalla alueella on nykyään 1995 valmistunut kiinteä jättimäinen sirkusrakennus. Aluksi telttojaan tähän käyttöön antoivat Cirque Bouglione ja Circo Nando, Liana e Rinaldo Orfei. Vuosina 1975–1994 teltan paikalle toi Circo Americano-Togni.

Puhdashenkiseen Lännen malliin Circo Americanon kuljetuskalustokin oli näyttävän näköistä, mutta olikohan peltikuoren sisältö yhtä mahtava.

Ruhtinas Rainier III (1923–2005) punaisessa kaulaliinassaan tapaamassa artisteja. Mielenkiinnon kohteena näkyy olevan tiikeri. Innokkaana sirkustaiteen ystävänä ruhtinas Rainier III perusti vuosittaiset sirkusfestivaalit 1974. Nykyään festivaalit pyörivät Prinsessa Stéphanien valvonnassa.

Teltta oli mahtavan kokoinen. Orkesteri oli maan tasalla väliverhon keskellä. Vuonna 1980 Kultaisen Klovnin sai bulgarialainen La Troupe Parvanovi, Hopeiset Klovnit saivat jonglööri Dick Franco ja lentävä trapetsiryhmä Les Flying Jimenez. Pronssista Klovnia alettiin myöntää vasta 2002 alkaen.

Tässä vielä vuoden 1980 juliste.

.

Suomen Taikapiiri 70 vuotta – Finnish Magic Circle 70 years

Suomen Taikapiiri perustettiin 16. tammikuuta vuonna 1945 Karjalan Kerholla Helsingissä. Perustajajäsenet olivat  Julius Sundman, Börje Stenman, laivanvarustaja Matti Nurminen, Heikki Marttila sekä H.J. Viherjuuri. Taikapiirin säännöt rekisteröitiin 2. maaliskuuta 1946, jäsenmäärä päätettiin aluksi rajoittaa maagiseen lukuun 21, rajoituksesta luovuttiin sittemmin 1960-luvulla, eikä se enää päde. Yhdistyksen ensimmäiseksi presidentiksi eli puheenjohtajaksi valittiin taikurimestari Julius Sundman. Tänään puheenjohtajan nuijaa heiluttaa Timo Kulmakko.

Taikapiirin 70-vuotisjuhlassa 11.1.2015 Karhusaaren Taidekeskuksessa palkittiin taikureita ja julistettiin titteleitä. Minua lähinnä lämmitti tämän blogin ahkeran avustajan ja tietolähteen Henricon eli Björn Gammalsin nimittäminen Taikapiirin kunniajäseneksi. Kuvassa vasemmalla Henkka ja oikealla Timo Kulmakko.

Mika Häkkinen – Circus and Circuit

Mika Pauli Häkkinen (s. 28.9.1968) on suomalainen kilpa-autoilija, Suomen kaikkien aikojen menestynein Formula 1 -kuljettaja ja lajin kaksinkertainen maailmanmestari (1998 ja 1999). Nuorena Häkkinen ajoi kartingia, jossa hän voitti peräti viisi kertaa Suomen mestaruuden. Häkkinen kilpaili kartingissa vuosina 1974–1986. Erja Honkasen kanssa hän oli naimisissa 1998–2008. Nykyinen avopuoliso on Markéta Remešová. Lapsia on molemmista liitoista. Häkkisen asunto Ranskassa paloi vuonna 2008, ja hän asuu nykyään Monacossa.

Sirkus on myös lähellä "Lentävän suomalaisen" sydäntä. Jo pikkupoikana hän oli mukana Linnanmäen Sirkuskoulussa, johon Mika tuli isänsä tekemällä yksipyöräisellä. Hän tuli yhdessä siskonsa Ninan kanssa, josta myöhemmin tuli Mika Häkkisen fanikerhon vetäjä. Sirkuskoulu pyöri siihen aikaan Linnanmäen Peacockin kylmällä näyttämöllä. Kuva ylhäällä on Linnanmäen Sirkuskoulusta 1980-luvun alussa. Opettajat vasemmalla Markku Aulanko, oikealla Solmu Mäkelä ja Matti Karo. Eturivissä kolmas lapsi vasemmalta Mika Häkkinen. Ylärivissä Solmun vieressä seisoo Jyrki Karo. Alarivissä Solmusta kolmas vasemmalle lienee Mika Leskinen, joka myöhemmin esiintyi taikurina. Kertokaa, jos tunnistatte muita.

Suomessakin nähtiin useita vuosia sitten saksalainen tv-ohjelma Stars in der Manege, jossa Mika Häkkinen näytti yksipyöräisellä, että vanhat taidot ovat tallella. ARD-yhtiön ohjelma tuli ulos Saksassa 26.12.1998. Lähetyspaikkana oli Circus Krone. Kuva tuosta Mikan sirkusnumerosta löytyy  täältä.

.

Heinrich Cohné – magician, ventriloquist

Tanskalainen taikuri ja vatsastapuhuja Henry Wilhelm Cohné (s. 1854) tuli suomalaisillekin tutuksi 1800-luvun loppupuolella. Yläkuvassa Cohné poseeraa juttukavereidensa kanssa. Hän esitti myös pianonsoittoa, laulua ja komiikkaa. Vuonna 1897 hän avioitui suomalaisen Maria Strömbergin kanssa. Suomen kansalaisuuden hän sai 1899. Koti oli Turussa, jossa hän toimi myös parturina ja peruukintekijänä. Hän harjoitti myös elokuva- ja tivolitoimintaa. Cohné esiintyi vielä 1900-luvunkin puolella. Monipuolinen veikko.

Pohjoismainen Sirkusunioni – Nordic Circus Union

Sirkus Finlandian ohjelmalehdestä löytyi tällainen merkki vuonna 1986. Pohjolan sirkukset olivat perustaneet liiton yhteisten asioiden ajamiseen. Pohjoismainen Sirkusunioni taisi kuitenkin kuihtua pois saman tien. Seuraavina vuosina siitä ei enää puhuttu mitään julkisuudessa. Joku ehkä muistaa paremmin syyt unionin katoamiseen. Joku ehkä muistaa myös alla näkyvien henkilöiden nimet. Itse tunnistan vain vasemmalta tanskalaisen Benny Berdinon Cirkus Arenasta ja Carl-Gustaf Jernströmin Sirkus Finlandiasta.

Kommentit:

•••••••••••••••••••••••••

Oikealla oleva kiharatukkainen mies on Bo Rönnberg, Cirkus Skrattin johtaja. Cirkus liikkuu lähinnä Etelä-Ruotsissa ja näytökset on pitkälti myyty etukäteen firmoille. Sirkus kuuluu jonkinlaisena osana Arenan konserniin ja teltan lienee omistanut Cirkus Arena. Jossain vaiheessa teknisenä johtajana oli Jack Steckel. 

MA 

•••••••••••••••••••••••••

Kuvassa oleva naishenkilö edustaa Pohjoismaiden sirkusnunionissa Norjaa. Hän on vuonna 1944 syntynyt Wenche Arnardo eli norjalaisen Arne Arnardon tytär. Wenche oli useita vuosia Cirkus Arnardon johtaja. Hän meni naimisiin Jens Haasen kanssa. Tämä kuoli nuorena. Wenche itse kuoli vuonna 1998. Cirkus Arnardon johtajana on nykyisin Wenchen veli Arild Arnardo. 

MA

•••••••••••••••••••••••••

.

Suomen Tivoli 1968

Veikkaan, että tämä Suomen Tivolin juliste on vuodelta 1968. Käärmetanssijatar Charlet eli Irmeli Sariola hurmasi miehiä, niitä jotka uskaltautuivat käärmeitä katsomaan. Jännitystä tarjosi myös Nigest Taikarevyy, jota piti Niilo Seppälä koko perheensä voimin. Pepe eli Pertti Sariola esitti Pepita-norsun vapaaohjelmana kentällä. Alakuvassa Pepe ja Pepita 80-luvun alkupuoliskolla. Nigestin tytär Soila oli jonkin aikaa naimisissa Pertti Sariolan kanssa.

.

Esirippu – The Curtain 3

Esirippu on jonkin edessä oleva, varsinkin näyttämöä katsomosta erottava verho. Siitä käytetään myös nimeä väliverho. Synonyymisanakirja esittelee esiripulle vaihtoehdoksi sanaa uudin. Klassisen sirkuksen katsomorakenteen vuoksi näyttämö eli maneesi tai areena on aina näkyvissä. Kuvassa ylhäällä Sirkus Finlandian esirippu vuonna 2004. Verhon ympärillä on rakennelma, jonka katolla on orkesteri.

Vasta 2010 fasadin ulkomuoto muuttui tällaiseksi.

Vuonna 2011 esiripun molemmin puolin asennettiin valolistat pystyyn

Surmanajajien vuoksi piti myrskytangot sijoittaa hieman poikkeavasti vuonna 2012. Samalla poistettiin myös orkesterikorokkeen yläpuolella oleva valoviuhka.

2013 nostettiin seinämää orkesterin takana ja sinne asennettiin neljä valolistaa pystyyn.

Viime kesänä rakennelma oli suunilleen samanlainen. Saapa nähdä millainen se on ensi kesänä.

Orkesterissa oli viime kesänä yhdeksän miestä, kaikki Ukrainasta. Soittamisen lisäksi heidän tehtävänsä on kiertueella myös pystyttää ja purkaa orkesterilava.

.

Esirippu – The Curtain 2

Teatterissa esirippu peittää taakseen näyttämön. Sirkuksen näyttämö on aina avoin ja esirippu on portti taiteilijalämpiöön. Suurimmillaan Sirkus Finlandian esirippu taisi olla 1981–1984. Yläkuva on vuodelta 1984.

Vuonna 1985 siirryttiin pelkistetympään versioon esiripussa. Kiiltoa ja kimallusta ei kuitenkaan unohdettu. Kuvassa Sharon Folco tekee numeroaan vertikaaliköydellä. Tämä esirippu siirtyi seuraavana vuonna Sirkus Finlandia Juniorin käyttöön.

1986–1989 Sirkus Finlandian Seniorin esirippu-rakennelma oli suuri, mutta orkesteri näkyy kuitenkin istuvan sen ulkopuolella vasemmalla reunalla. Ulkoasu tuo mieleen hiukan itämaisia piirteitä.

Vuonna 1999 fasadi madaltui ja orkesteri istui keskellä alhaalla.

Seuraavana vuonna esiripun verhot saivat kaarevia muotoja.

Vuonna 2003 rakennelma oli sama, mutta sirkuksen logo nostettiin ylemmäksi.

Jos huomaatte näissä tiedoissa virheitä tai puutteita, kertokaa ihmeessä. Nämä kuvat auttavat osaltaan ajoittamaan vanhoja kuvia, joihin ei ole merkitty minkäänlaisia tietoja.

Ja huomenna lisää kuvia.

.