Lasse Patrikainen

Nimi on tuttu, mutta vaikka hänellä oli merkittävä rooli suomalaisessa sirkushistoriassa, hänen oma tarinansa on minulle täysi arvoitus. Mistä Lasse Patrikainen tuli sirkusmaailmaan ja mihin hän meni? Kertokaa jos tiedätte. Tässä kuvassa hän kurkkaa sisään Circus Nacionalin oviaukosta Sariolan tivolissa joskus 60-luvulla. Vieressä meluaa Pelle Jali eli Valto Aulamo. Patrikainen on tässä sattumalta asiakkaana, ei työtehtävissä.

Cirkus Felixin perusti haminalainen Elisabeth Romanoff keväällä 1949 yhdessä miehensä Lasse Patrikaisen kanssa. Sirkuksella oli omasta takaa leijona ja pari karhua. Lieksassa sirkuksen mukaan karkasi mustalaispoika Kalle Nyman, josta myöhemmin tuli kuuluisa akrobaatti ja villieläinten kouluttaja. Vuosien myötä sirkustoiminta kasvoi. Vuonna 1951 hankittiin lisää rekvisiittaa ja nimeksi vaihdettiin Sirkus Bonn. Artistien esityksiä säesti mm. Veikko Ahvenainen hanurillaan. Sirkuksen yhteydessä oli myös pelitoimintaa. Vuonna 1952–1955 Romanoff ja Patrikainen muuttivat nimeksi Sirkus Eurooppa. Ja siihen se loppui. Miestapon vuoksi Patrikainen joutui vankilaan. Liiketoiminta myytiin Arvo Kangasniemelle ja näin syntyi Sirkus Panakos ja Kalle Nymanista tuli Caru - kreikkalainen.

Kommentit:

Apropos Lasse Patrikainen. Haminan raastuvan oikeuden lyhennelmä kertoo Lassen tekemän "tahallisen tapon" taustat. Lasse ampui poikapuolensa Anatol Romanovin 6 m etäisyydeltä kotikoivunsa juureen. Raastuvan oikeuden pöytäkirjoista voi aistia, että jutussa oli murhan ainekset. Epäselväksi jäi oliko Lassella pistooli taskussa, vai kävikö hän sen vartavasten hakemassa lipaston laatikosta. Lasse oli tunnettu väkivaltaisuudestaan. Näkemykseni on, ettei kukaan perheenjäsen uskaltanut häntä vastaan todistaa. Tuomiota rapsahti ymmärtääkseni lain sallima tapon maksimi.
Isäni Claës Cedercreutz kävi toteamassa Romanovin, nuoren atleettisen taxinkuljettajan, kuolleeksi. Se tapahtui Claësin ensimmäisenä keväänä Haminassa. Sirkuksen kohtalot rupesivat miestä kiehtomaan. Vastamenehtynyttä Anatolia kantoi sairaalaan mm. Nymanin Kalle, sekä telttamestari Lennart Oxen.
Tietyllä tapaa voi siis sanoa, että Suomen Nuorisosirkus, etenkin Haminan Teinisirkus sysäistiin liikkeelle juuri tämän tapahtumaketjun kautta.
70-luvun alussa Claës kertoo nähneensä tuomionsa istuneen Lassen kahvirulettia pyörittämässä elomarkkinoilla. Lähdimme bongaamaan, mutta mies oli hävinnyt markkinavilinään.
Anatolin lapset olivat minua muutamaa vuotta vanhempia, ja viettivät kesiä 60- luvulla naapurissamme Takkaniemessä. Muistan heitä lämmöllä.
Kettil Cedercreutz‎

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Mikälie oli jalassa?

Liekkö tämä sama Lauri?

Anonymous

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1738055?term=Lasse%20Patrikainen&page=3

.

Blackpool Tower Circus

The Blackpool Tower on valtava turistipyydys Englannin Blackpoolissa, Lancashiressa. Rakennuksen keskuksena on 14.5.1894 yleisölle avattu 158 metriä korkea näkötorni The Blackpool Tower Eye, joka muistuttaa aika paljon Pariisin Eifel-tornia. Yksi viihdekeskuksen vetonauloista on Tower Circus keskellä näkötornin neljää jalkaa.

Eläimiä ei Tower Circus esitä enää. Niiden esitykset lopetettiin 1990. Minulle kerrottiin, että syynä oli tallitilojen puute. Aiemmin tallit sijaitsivat kellarissa, mutta nykyään ei sellaiset tilat ole sallittuja. Ja pihalta ei löydy tilaa. Parituntinen ohjelma oli hyvä. Esiintyjäjoukko oli pieni, mutta artistit tekivät useita numeroita. Sirkuksen omat balettitytöt toivat näyttävyyttä numeroiden vaihtokohtiin. Varsinaista kuuluttajaa ei ohjelmassa ollut.

Maneesin ympärillä ei ole aitioita, vaan nouseva katsomo alkaa heti sitä ympäröivästä käytävästä. Tämä mahdollistaa esimerkiksi matkamuistojen myynnin näytöksen ulkopuolella käyttäen maneesia myyntitiskinä. Näytöksen alkua odotellessa lapset pääsevät myös maneesille maalauttamaan itselleen klovnimaskin parilla punnalla.

Sirkuksessa on erikoinen maneesi, jonka lattia voidaan laskea alaspäin, jolloin siitä syntyy valtava vesiallas, johon mahtuu peräti 160 000 litraa vettä. Maailmassa löytyy tälläisiä sirkusrakennuksia vain neljä kappaletta. Tuli mieleen, että merileijonille tässä olisikin mainio areena.

Paikkalippuja ei myyty. Nopeimmat veivät siis parhaat paikat. Alkuperäiset valurautaiset istuimet ovat hyvin kestäneet. Mitä nyt verhoilua täytyy joskus paikkailla. Tower Circus juhlii siis tänä vuonna 120-vuotista taivaltaan. Yhtään näytöstä ei ole peruttu sen historian aikana – ei edes sotien aikana. Sirkuksen johdossa on jo 23 vuotta ollut unkarilaissyntyinen Laci Endresz vaimonsa Maureenin kanssa, mutta se on jo toinen juttu. Endresz Family on esiintynyt Suomessa ainakin 1987, 1988 ja 1991.

.

Karhumäen Rintamativoli 1942–1944

Toinen maailmansota aiheutti paljonkin hankaluuksia tivolien ja sirkusten toimintaan. Keväällä 1942 jatkosodan aikaan puolustusvoimat ja J.A.F. Sariola perustivat tivolin Maaselälle, Karhumäen kaupunkiin. Karhumäen Tivoli sijaitsi lähellä rintamaa, ja sen tarkoituksena oli viihdyttää lomavuorossa olleita joukkoja. Karhumäen Tivoli oli pystytetty vanhan venäläisen huvipuiston paikalle. Esiintyjät kiersivät myös muiden viihdytysjoukkojen tapaan lähes rintamalla asti.

Tämä oli sotilaiden keskuudessa erittäin suosittu huvittelupaikka. Tivoli toimi puolustusvoimien alaisuudessa. Tivolin laitteet ja henkilökunta oli peräisin Suomen Tivolista. Karhumäen Tivolin johtajana toimi luutnantti Unto Sariola (16.12.1915–6.12.1970). Lauri Seiterä palveli Karhumäessä kenttämestarina lähes pari vuotta, kunnes sotatoimet kiihtyvät ja hän palasi taistelutehtäviin.

Yläkuvassa Pelle Jali ja Pelle August eli Valto Aulamo ja Nils Berkovits Karhumäen lavalla 1944. Alakuvissa näkymiä tivolista. Kesäkuussa 1944 tivoli evakuoitiin venäläisten suurhyökkäyksen alettua ja takaisin ei enää tultu.

Kommentit:

<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<
Hei, kyselisin ylimmäisestä kuvasta, että kumpi klovneista on Nils Berkovits, hän sattuu olemaan isäni setä.
S
<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<
Vasemmanpuoleinen on PELLE JALI Valto Aulamo ( 1919 - 1975)
Oikeanpuoleinen on PELLE AUGUST Nils Berkovitz ( 1910 - 1981)
<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<

.

Monta Borraa

Olen useammankin kerran seonnut näiden lukuisten Borra-nimisten taskuvarkaiden kanssa, joten koitan tässä ja nyt tehdä päivityksen, jonka pitäisi olla faktaa. Ehkä.

Alkuperäinen taikuri ja taskuvaras Borra oli jugoslavialainen Borislav Milojkovic (1921–1998). Hänellä oli kaksi lasta, tytär Sissi, josta tuli eläinlääkäri, ja poika Karl, josta tuli taskuvaras-taikuri ensin nimellä Borra Jr. ja myöhemmin nimellä Charly Borra. Yläkuvassa hän on Peacockin ohjelmalehdessä 1971 ja alakuvassa tänään.

Borislav Milojkovicilla oli kaksi veljeä Dragisa ja Vojislav, jotka esittivät myös taskuvarasta. Dragisa Milojkovic käytti taiteilijanimiä Borra II ja Borac. Hän esiintyi Peacockissa heinäkuussa 1956. Vojislav-veli puolestaan käytti nimeä Borra III.

Muutama lippu vielä jäljellä

Nyt kestää sirkuksen ystävien karkkipäivä toista viikkoa. Herkkuja on tarjolla jokaisen makuun. Jo kymmenennen kerran starttaa Circus Ruska Festival huomenna 27.8.2014 Tampereella. Sirkusfestivaali järjestetään nyt suurempana kuin koskaan!

Ja syy, miksi tapahtuma on siirretty pois tammikuulta tulee tässä: Lähes kaikki esitykset nähdään sirkukselle ominaisimmassa esitystilassa – oikeassa sirkusteltassa. Tampereen eteläpuistoon pystytetään yhteensä viisi eri kokoista sirkustelttaa, joissa nähdään esiintyjiä ympäri maailmaa. Ohjelmistoon on valittu festivalin historian suosituimpia esiintyjiä, pääosin täysin uudella ohjelmistolla. Näiden ryhmien edelliset vierailut ovat olleet loppuunmyytyjä ja yleisöä on jouduttu käännyttämään ovelta. Liput kannattaa varata siis ajoissa! Eteläpuistossa sijaitsevaan sirkuskylään kannattaa tulla myös muuten vaan. Alueella on ilmaisohjelmaa, sekä mahdollisuus kokeilla sirkusvälineitä. Tänä vuonna perinteinenkin sirkus on vahvasti edustettuna, kun festivalin päättää suursirkus, Sirkus Finlandia – Suomen kansallissirkus.

Äkkiä lippuja ostamaan!

Nautiskellaan!

Sirkus Finlandian Andrejs Fjodorovsilta sain postikortin, joka on pakko panna näkyviin oivallisen elämänviisautensa vuoksi. Kortti on suomalaisen Muumurun tekemä.

Tiedäthän, että elämä on kuin sirkus. Ensin jännität, sitten naurat ja sitten itket ja ennenkuin huomaatkaan se on loppu. Varmista siis, että sinulla on tarpeeksi popcornia ja hyviä ystäviä ja nauti showsta.

Kari Suomalainen

Kari Suomalainen (15.10.1920–10.8.1999)  oli Suomen kuuluisin pilapiirtäjiä. Kari Suomalainen aloitti Helsingin Sanomien pilapiirtäjänä 1951 ja erosi tehtävästään 1991, koska yhtä hänen piirrostaan ei julkaistu. Suomalainen sai The National Cartoonist of USA:n palkinnon 1959. Professorin arvonimi hänelle myönnettiin 1977.

Kari oli myös suuri sirkuksen ystävä. Hänen piirroksissaan esiintyi usein "Sirkus Finlandia". Kari vieraili usein Solmu Mäkelän luona. Solmu opetti Karille taikatemppuja, joita Kari esitti sitten kaksoispojileen. Karin luvalla julkaistiin kolme erikois-Simsalabim -lehteä Karin sirkusaiheisista piirroksista – numerot 109 (1964), 158 (1985) ja 163 (1990). Solmu Mäkelä teetti ylläolevan postikortin Karin piirroksesta, joka julkaistiin Helsingin Sanomissa 21.1.1980.

Suomen Tivoli 1940

Enemmänkin tuosta ilmoituksesta tulee mieleen kesäteatteri. Ilmoitus oli Kansan Lehdessä 21.7.1940. Esitykset olivat ilmaisia tivolin asiakkaille. Pääsy tivolialueelle maksoi jotain. Kuusi esitystä päivässä. Maksullista ohjelmaa Suomen Tivolissa tarjottiin useassa eri ohjelmateltassa.

Samana kesänä liikkui myös Henrik Spåren omistama Tivoli Corea. Varmaan muitakin.

Circus Elfi Althoff-Jacobi

Tein omasta mielestäni hienon löydön Sirkus Finlandian kuorma-auton lavalta. Huomioni kiinnittyi vanhaan, rähjäisen näköiseen saaviin. Se kyljessä luki komeasti Circus Elfi Althoff-Jakobi. Miten se on Itävallasta tänne pohjoiseen tullut, on varmaan oma tarinansa. Elfi Althoff-Jacobi (1914–1995) oli Rudi ja Carl Althoffin sisar. Hän johti 1973 perustettua nimeään kantavaa sirkusta vuoteen 1993 saakka. He käyttivät myös nimeä Österreichischer Nationalzirkus.

Sirkusperhe Althoff on yksi maailman vanhimmista ja tunnetuimmista sirkusdynastioista. Esiintyjiä, näyttelijöitä, akrobaatteja ja eläintenkouluttajia suvussa löytyy todistettavasti 1660-luvulle saakka. Alkuaan nimi on ollut Aldenhoven, mutta ainakin 1770 lähtien se oli muuttunut Althoffiksi. Helsingin Siltasaaren maneesissa vieraili syyskuussa 1907 hyvänä ratsastajana tunnetun Harry Althoffin (1868–1930)  johtama Nouveau Cirque.

Yksi suvun haara ulottuu Suomeen asti. Sirkustaiteilija Edith Kleinbarthin (s. 1931) äiti Elise (1897–1958) oli omaa sukua Althoff. Perhe saapui Suomeen 1950 ja tänne jäivät. Edith kertoo kirjassaan Ballerina hevosen selässä, että 1967 Suomessa poikkesivat Leny Althoff ja Hans Kossmayer eläinnäyttelynsä ja kahden pienen sirkusteltan kera. Mukana oli myös Lenyn serkku Ady Althoff vaimonsa Johannan ja lastensa Adolfin ja Sylvian kanssa. Kossmayer olikin vanha Suomen kävijä. Hän esiintyi eläinten kanssa Linnanmäellä vuosina 1961, 1962 ja 1963.

Kommentit:

Sirkus Finlandiaan sieltä tuli vuosia sitten useampi vaunu, toiset olivat parempi kuntoisia toiset taas sitten ei niin hyviä...! Sieltä saapui myös keittiövaunu missä tämäkin saavi Suomeen saapui. Keittiövaunun erikoisuus oli se, että jääkaapissa oli vielä ketsupitkin odottamassa käyttäjiään. Vaunuissa oli myös mukana paljon erilaisia sirkuksen mukeja, tarroja ym. mainosmateriaalia. Nyt nämä hienot vanhanajan vaunut ovat Pohjassa.
Kalle

.

Talvitivoli 1940

Sariola rekisteröi Talvi Tivoli -nimen 5.6.1928. Se toimi Kaartin maneesissa Helsingissä 1928–1942. Tavallisesti se toimi Tapaninpäivästä Loppiaiseen. Talvimarkkinoilla Sariola alkoi liikkua Talvitivolin kanssa vuodesta 1932 (Lotta Mattila-Lahtisen kirjan mukaan). Tivoli rakentui pitkänomaisesta teltasta, josta lähti lyhyempiä sivuhaaroja. Näissä sivuhaaroissa oli erilaista toimintaa, yhdessä saattoi olla ammuntaa, toisessa sirkusohjelmaa ja kolmannessa tanssia. Teltoissa oli kaminalämmitys ja lumipurupohjat. Eri osastot yhdisti päähalli, josta suoritettiin kuulutukset. Talvitivolitoiminta jatkui vuoteen 1953 saakka. Sen jälkeen kierrettiin talvisin eläin- ja pelitelttojen kanssa 1960-luvun lopulle saakka. Tuo ilmoitus on kulkaistu jouluaattona 1940 Kansan Lehdessä.

Myös Talvitivoli Kaleva kiersi Suomea 1940–41 talvella.

1940 Talvitivolissa esiintyi mm. taikuri Solmu Mäkelä. Mutta oliko hän mukana koko kiertueen ajan? Tuossa ilmoituksessa mainitaan myös taiteilija Yrjö Halmevaara. Alakuvassa poseeraavat vasemmalta lukien Edy Hyyppä, Yrjö Halmevaara, Inkeri Halmevaara ja Raila Halmevaara. Valitettavasti ei ole tiedossa minä vuonna kuva on otettu.

Taikuri Telmus

Laulava Taikuri Telmus on vuonna 1990 ilmestynyt Joel Hallikaisen albumi, jonka kappaleet ovat tyylilajiltaan lastenmusiikkia.

Entisen koulutoverinsa Jarkko Mäntylän kanssa Joel Hallikainen alkoi esiintyä lapsille 1980-luvun alkupuolella. He tekivät Jakke & Jokke nimellä lastenlevyn ja pääsivät esiintymään TV 2:n Kasmasiini-nimiseen lastenohjelmaan. Tämän vaiheen jälkeen Joel alkoi esiintyä yksinään lapsille Telmus Taikurina. Hän käytti myös nimeä Telmus Taikatakki ja Telmus Tuppi. Suurta suosiota saavuttaneen taikurihahmon Joel ideoi yhdessä Markku Leivon kanssa.

Veikko Ahvenainen

Kaikkihan Veikko Ahvenaisen tietävät. Harmonikkataiteilija, joka on esiintynyt 40 maassa ja soittanut yli 900 levytystä. Hän on myös säveltänyt sinfonia- ja kamariorkesteriteoksia. Ja juttua tulee tarvittaessa katkeamatta.

Mutta tiesittekö, että 1950-luvun alussa hän toimi myös sirkushaitaristina. Yöt hän nukkui leijonavaunun katolla ja illat säesti sirkusartisteja. Veikko Ahvenainen on myös säveltänyt Sirkus Finlandian tunnussävelen. Kuvissa Veikko Ahvenainen viihdyttää yleisöä vaimonsa Carinan kanssa Sirkus Finlandian Jyväskylän näytöksessä tänä vuonna.

Masa Niemi

Usein ajaessani Tampereen uimahallin ohi, tulee mieleeni Masa Niemen kohtalo. Pekka ja Pätkä -elokuvien Pätkä päätti päivänsä Uimahallin Retkeilymajassa keväällä 1960. Ylhäällä Työväen Arkistosta löytynyt kuva Pekasta ja Pätkästä. Alhaalla kuva nyt jo puretusta Uimahallinmajasta.

Martti Elis ”Masa” Niemi (20.7.1914–3.5.1960) oli näyttelijä, muusikko ja koomikko. En tiedä, kuinka paljon hän esiintyi sirkuksessa tai varieteessa, mutta hänen loistavan viihdyttäjä-uransa vuoksi hän kuuluu ehdottomasti näille sivuille.

Rumpali-laulaja Niemi teki keikkaa jo lapsena Viipurissa. Nuorena hän kävi Saksassa opettelemassa taikatemppuja. Hän oli erinomainen taikuri korteilla, kananmunilla, pingispalloilla ja kolikoilla. Hänen taikasanansa oli Puupää-filmeistä tuttu Ananasagäämä. Hän oli myös taitava käsilläseisoja. Niemi piti nuorukaisena jopa omaa sirkusta, mutta siitä en löytänyt lisätietoja. Jatkosodan viihdytyskiertueilla hän kävi kertomassa vitsejä monen muun toimen ohessa. Vuonna 1945 tuli ensimmäinen elokuvarooli. Pekka ja Pätkä -elokuvat alkavat vuonna 1953. Sen jälkeen niitä tehtiin 13 kappaletta.

Niemi oli siviilielämässä Pätkän kaltainen hauskuuttaja, jonka elämä oli yhtämittaista teatteria, pelleilyä, taikatemppuja, akrobatiaa ja kaatuilua, sananlaskuja ja tietokilpailuja. Hauskan miehen roolin takana hänellä oli kuitenkin monia ongelmia. Sitten tulivat rahaongelmat, alkoholiongelmat ja masennus. Retkeilymajan pöydälle jäi viimeinen viesti: Hyvä on olla, kun on nolla. Hyvästi. T. Masa.

Cirkus 4000 Nokialla

Aamulehdessä 9.6.1951 julkaistun ilmoituksen mukaan nokialaiset pitivät kovasti Cirkus 4000:n ohjelmasta. Niin paljon, että Nokialle piti jäädä suunniteltua pidemmäksi aikaa. Näitä dokumentteja Cirkus 4000:sta ei montaakaan löydy, sillä sirkus kiersi vuonna 1951 vain pari kuukautta ja loppui siihen. Sitä johti Erkki Parkkonen, joka oli Jaffu Sariolan vävypoika.

Alakuva on Cirkus 4000:n teltan viereltä. Unkarilaisten Kleinbarthin ja Papin perheet paistattelevat päivää asuntoauton edessä.

Circus Ciniselli

Tässä kolme postikorttia, jotka on julkaistu Solmu Mäkelän pohjattomasta kokoelmasta. Ylinnä pietarilaisen Circus Cinisellin ohjelma heidän näytöksestään Helsingin Rautatientorille pystytetyssä väliaikaisessa sirkusrakennuksessa 22.8.–6.10.1875. Pelkästään orkesterissa oli 26 soittajaa. Sirkuksen johtaja oli Gaetano Ciniselli. Yhdessä hevosnumerossa näkyy esittäjänä Scipione Ciniselli. Samalla paikalla vierailtiin myös vuosina 1877 ja 1879.

Seuraava vierailu tehtiin Siltasaaren maneesiin 1890, mutta silloin johtoon oli asettunut Scipione Ciniselli. Tämä ohjelma on heidän seuraavan vuoden vierailustaan 18.5.–7.7.1891. Erkoisuutena heillä oli vesipantomiimi 5.6. lähtien.  Klovnina esiintyi englantilainen Tom Felix, joka oli aiemminkin vieraillut Suomessa Alb. Schumannin sirkuksessa Turussa 1886.

Kenttä tivoleille ja sirkuksille

Vuodet vierii, mielipiteet vaihtuvat, se mikä eilen oli hirveää on tänään ihanaa. Näin se on aina ollut ja tulee olemaan. Tässä Aamulehden uutisessa keväällä 1952 kerrotaan kuinka kaupungin isät päättivät, että pysyvää huvikenttää ei Tampereelle tehdä sen lieveilmiöiden vuoksi.

Reilu kymmenen vuotta myöhemmin oltiin jo hiukan myöntyväisempiä. Ilmeisesti Linnanmäki oli osoittanut ettei huvipuisto niin kauhea paikka olekaan. Yllä kuva Ratinaan suunnitellusta huvipuistosta 1964. Pienoismallia pitemmälle asia ei edennytkään.

Taas meni reilu kymmenen vuotta. Talvella 1974–75 näytti Särkänniemessä tältä. Seuraavana keväänä avattiin huvipuisto. Muutaman vuoden päästä kiertävät sirkukset ja tivolit eivät päässeet enää Tampereelle Särkänniemen aukioloaikoina.

Aikaa on kulunut jo 40 vuotta tuosta edellisestä. Viime vuodet sirkukset ovat leiriytyneet Eteläpuiston vanhalle Speedway-radalle. Kohta sekin loppuu, jos paikalle nousee miljoona-asuntoja. Vastaavia hiekkakenttiä ei enää keskustasta löydy, joten uutta paikkaa täytyy hakea jostain kauempaa. Vai kannattaisko sittenkin jättää vähän tilaa ihmisten vapaa-ajalle, elävälle taiteelle ja luonnolle. Kuvassa Sirkus Finnstar 80- tai 90-luvulla.

Kommentit

••••••••••••••••••••••••••••
Tämän kuun lopulla Eteläpuiston valtaa Circus Ruska Festival Jani Nuutisen ja Cirque Aïtalin teltoilla ja juhla jatkuu Sirkus Finlandian Tampereen vierailulla, joka on myös osa festivaalia.
http://circusruska.com/festival/ 
Kuvauksellisia telttoja siis taas pian Eteläpuistossa.
Johanna Mäkelä
••••••••••••••••••••••••••••
Lahteenkin rakennettii kenttä launeelle. Olipa kannattava. Huonolla sijainnilla, kenttä pölisee ku sahara ja sateella taas tulvii. Eipä siinäkään käy enää ku finlandia, sariola ja florentino.
••••••••••••••••••••••••••••
Launeen kenttä Lahdessa on saanut sekä yleisön että vierailijoiden kiitokset kaupunkilta. Vihdoinkin alue jonka kaikki lahtelaiset tuntevat, hyvät p-alueet sekä mainiot palvelut kaupungin puolesta.
Kalle
••••••••••••••••••••••••••••
.

Suomen Tivoli 1939

Ilmoitus Kansan Lehdessä 16.8.1939 kertoo, että Suomen Tivoli on juuri saanut Ruotsista Miss Anagondan valtavien käärmeiden kanssa. Toinen vetonaula on seuraavana päivänä pidettävät tanssikilpailut.

Alla oleva kuva on juuri tuolta vierailulta Tampereella. Tivoli on leiriytynyt hiekkamonttuun nykyisen Ratinan Stadionin paikalle. Taustalla näkyy Verkatehdas ja Autotuonnin rakennukset.

Wiktorix 1945

Kuka tuntee tämän akrobaattiparin? Postikorttikuvan toisella puolella on kaksi leimaa, joissa lukee: Wiktorix, 1945, Helsingin Tasapaino - notkeusvoimisteliat, Tilaustyötä otetaan vastaan, puh; 35621. Onko kyseessä isä ja poika? Ylämies näyttää niin lyhyeltä ja kevyeltä. Alhaalla vasemmalla on menossa Ikariset leikit paljaalla lattialla ilman penkkiä.

Kommentit:

Minulla on tämä sama postikortti ja olen kirjoittanut albuminiini korttin viereen VIKTOR HELPIÖ (1925–1991). Kuka tuo nuori poika on, en osa sanoa.
BG

Sirkusauton voltti

Aamulehti julkaisi mielenkiintoisen uutisen 29.8.1952. Normaalisti ei tällaista varmaan olisi julkaistu, mutta kun oli kyseessä sirkusauto, niin se oli jotain erikoista. Eikä Sirkus Mylly ollut siitä varmaan pahoillaan. Juttu osoittaa myös kuinka vahva maine oli helsinkiläisellä varietee-teatteri Punaisella Myllyllä. Minkähänlainen sirkusvaunu tässä oli kyseessä, kun sisään mahtui noin paljon väkeä ja vielä pianokin muun rekvisiitan lisäksi?

Sirkus Mylly eli vain tämän yhden kesän. Helsingin Olympalaisten innoittamana 1952 Punaisen Myllyn johtaja Ossi Elstelä päätti tehdä bisnestä, mutta yhteen kiertueeseen se jäi.  Varietee-teatteri toimi 1946–1965. Kaupparekisteriin on merkitty 1.8.1983 Sirkus Mylly Oy:n lopettaminen, mutta mahtoiko se olla tuo sama sirkus?

Chung Ling Soo 1910

Chung Ling Soo eli William Ellsworth Robinson (2.4.1861– 24.3.1918) oli skotlantilais–amerikkalainen taikuri, joka saavutti maailmanmaineen kiinalaisella esityksellään. Hänen sukunimensä oli alunperin Campell, mutta hän muutti sen Robinsoniksi. Hän aloitti uransa Alexander Hermannin ja Harry Kellarin apulaisena. Robinson loi maineensa lähiinnä Englannissa ja Amerikassa. Hän kuoli dramaattisesti vuonna 1918 Lontoossa. Hänen piti vangita häntä kohti ammuttu pistoolin luoti, mutta temppu epäonnistui ja Robinson kuoli sairaalassa seuraavana päivänä. Ylläoleva kuva on postikortista, joka on valmistettu Solmu Mäkelän julistekokoelmasta.

Sirkus Panakos 1957

Sirkus Panakos eli hohdokkaan, mutta lyhyen elämän. Se syntyi 1957 ja katosi yllättäin taivaan tuuliin 1958 matkalla pohjoiseen. Vielä 70-luvulla sen rekvisiittaa löytyi pitkin metsiä. Arvo Kangasniemi (1910–2005) omisti Panakoksen ja jatkoi tämän jälkeen eläinnäyttely- ja tivolialalla.

Tuossa ylimmässä kuvassa vuodelta 1957 näkyy nimikyltti selvällä suomenkielellä, lehti-ilmoituksessa hienostellaan ruotsinkielisellä sirkussanalla. Hyvin suurennettuna kuvan telttakankaasta erottuu ehkä teltan valmistajan tuotemerkit. Todennäköisesti siinä lukee Chris Moviensla tai jotain sinne päin.

Lehti-ilmoitus julkaistiin Aamulehdessä 26.5.1957. Siinä kerrotaan, että teltta on 4-mastoinen ja istumaan mahtuu 2 200 henkeä. Imoituksessa puhutaan myös erilaisista huvilaitteista ja tanssista. Sirkuksen mukana liikkui siis useampia huviyrittäjiä. Todennäköisesti mukana oli ampuma- ja pelitelttoja, kioskimyyntiä yms. (Ilmoitus on Tuomo Koiviston kokoelmista)

Cirkus Mijares 1957

Tämä ilmoitus oli Aamulehdessä 7.7.1957. Ruotsalainen Cirkus Mijares vieraili Suomessa vuosina 1957 ja 1958. Sirkusjohtaja Manuel Mijares (alakuvassa) esitti hevoset avustajanaan Ernst Carrén. Uljas ulkomuoto ja komea sombrero varmaan ihastutti neitokaisia.

Ulkomaankieliset sanat olivat otsikoissa hienoja ja huomiota herättäviä jo silloin. Sanat lehdistö, seis ja sähkösanoma olisivat tuntuneet vähän typeriltä – riemuvoittokiertueesta puhumattakaan. Nykyäänhän meilläkin pistetään mitä ihmeellisimpiä englanninkielisiä termejä joka paikkaan. Joten ei siinä mitään uutta olekaan.

Amerikkalainen The Billboard -lehti kertoi jo paljon aiemmin 13.3.1948, että Cirkus Mijares-Schreiber on aloittanut kesäturneensa Ruotsin suurimmalla sirkuksella. Mitat olivat 120 x 240 jalkaa eli 36,5 x 73 metriä ja siinä oli 2 maneesia ja esiintymislava. Uutisessa kerrottiin, että sirkuksen omisti Chuy Mijares. Hän oli entinen nuorallakävelijä ja oli esiintynyt mm.Ringling–Barnum -sirkuksessa. Hänen vaimonsa oli Babtista Schreiber, joka aikaisemmin toimi korkean koulun ratsastajana. Jutussa kerrottiin sirkuksen toimineen Ruotsissa jo useita vuosia. Yhdeksän vuotta myöhemmin Suomessa liikuttiin yhdellä maneesilla.