Sirkus- ja Varieteetaiteen ystävät ry CiVa

CiVa oli mukana järjestämässä Helsingissä Sirkuspäivää. Siihen kuului myös sirkusparaati. Paraatia veti CiVan puheenjohtaja Onni Gideon Tervonen vierellään myöhemmin puheenjohtajana toiminut Kari Siiki.  

Vuonna 1983 perustettiin Helsingin Kulttuurikeskuksessa Sirkus- ja Varieteetaiteen ystävät ry. Yhdistys otti myöhemmin käyttöön lyhenteen CiVa. Yksi idean isistä oli Helsingin Sanomien toimittaja Osmo Jokinen. Hänellä oli ajatus, että kevyen viihteen edustajat voisivat järjestäytyä kukin tykönään, sen jälkeen liittoutua yhteen ja ajaa yhdessä omia etujaan suhteessa valtiovaltaan, ym.  Osmo Jokinen olikin perustamassa Suomen Dekkariseuraa, Suomen Sarjakuvaseuraa ja Sirkus- ja Varieteetaiteen Ystävät ry:tä.

CiVan perustavassa kokouksessa olivat läsnä niin sirkusalan tekijät kuin kokijat. Tarkoituksena oli luoda foorumi, missä erilaiset sirkusalasta kiinnostuneet ryhmät voisivat tehdä yhteistyötä. Edustettuina olivat sirkukset (Sirkus Finlandia ja Kansallissirkus), huvipuistot (Linnanmäki ja Särkänniemi), nuorisosirkukset (Nuokun Sirkus, Linnanmäen sirkuskoulu  ja Hesan Minicirkus) alan tutkijat, esiintyvät taiteilijat kuten taikurit, jonglöörit, huuliharpun soittajat sekä joukko muita alan ystäviä. Yhdistyksen perustavaa kokousta johti Heikki Jokinen ja sihteerinä toimi Markku Aulanko.

Yksi Civan suuria projekteja on ollut pysyvän sirkusarkiston saanti Suomeen. Yksi etappi oli sirkusnäyttelyn rakentaminen Keravan Klondyke-talon yhteyteen. Näyttely vihittiin 19.3.1994. Kuvassa näyttelyn avaaja opetusministeriön kansliapäällikkö Jaakko Numminen vierellään CiVan silloinen puheenjohtaja taiteilija Ransu Alhoniemi (vas.) ja toiminnanjohtaja Markku Aulanko. Jaakko Numminen totesi vihkimispuheessa, että ”Harvoin saa olla vihkimässä unelmaa”. 

Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Onni Gideon Tervonen eli kaikkien tuntema Onni-Klovni.  Ensimmäisessä hallituksessa olivat mukana ohjelmapäällikkö Anita Ahtiainen Linnanmäeltä, osastopäällikkö Kari Nieminen Särkänniemestä, taikuri Jouko Alho Nuokun Sirkuksesta, rouva Disa Bergman Hesan Minicirkuksesta, professori Sven Hirn Helsingin kaupunginkirjastosta, taiteilija Björn Gammals Sirkus Finlandiasta, johtaja Raimo Tamminen Kansallissirkuksesta ja näyttelijä Jyrki Nousiainen Helsingin Kaupunginteatterista.

Hallituksen tukena oli 12 hengen Sirkus- ja Varieteeneuvosto. Siihen kuuluivat tri Claes Cedercreutz Haminan Teinisirkuksesta, toimitusjohtaja Bo Ekelund Linnanmäeltä, ohjelmapäällikkö Sara Ekelund Linnanmäeltä, johtaja Carl-Gustaf Jernström Sirkus Finlandiasta, taiteilijat Viljo Korpela, Solmu Mäkelä ja Jukka Santanen Esiintyvät Taiteilijat ry:stä,  johtaja Ailakki Sariola Suomen Tivolista, johtaja Matti Sariola Tivoli Matti Sariolasta ja johtaja Lauri Seiterä Huvipuisto Seiterästä  sekä akateemisen maailman edustajina professorit Erkki Salonen ja Matti Kuusi.

CiVa julkaisi omaa lehteä CiVa-uutiset  vuosina 1984–1996.

Sirkuskabinetin  avajaisissa poseeraavat Onni-Klovnin kuvan edessä professori Sven Hirn (vas.), toiminnanjohtaja Markku Aulanko, silloinen puheenjohtaja Ransu Alhoniemi ja edellinen puheenjohtaja Markus Packalén.

Kommentit:

•••••••••••••••••••••••••••

Onko kyseinen järjestö vielä olemassa nettisivuineen? Olen ollut kyseisen ry:n jäsen vuosikymmeniä sitten. Pitäisikö järjestö herättää henkiin uusilla jäsenillä?

Jari Kärkkäinen

•••••••••••••••••••••••••••

Sirkus- ja Varieteetaiteen ystävät ry on vielä hengissä, jos olen oikein asiat ymmärtänyt. Otapa suora yhteys Markku Aulankoon markku.aulanko@kolumbus.fi 

Kari

•••••••••••••••••••••••••••

.

Tivoli Korea 1938

Tuo ilmoitus oli Aamulehdessä 25.5.1938. Tivoli Korea ei tarkoittanut koristeellista vaan ilmeisesti Korean niemimaata. Ehkä silloin jo uutisoitiin nahisteluista tuolla alueella ja siitä saatiin mainio eksoottinen nimi tivolille. Varsinainen Korean sota alkoi vasta 1950. Se jakoi alueen nykyisiin Pohjois- ja Etelä-Koreaan. Tuo tivolin nimi näkyy toisaalla kirjoitetun muotoon Tivoli Corea. Tivolin omisti Henrik Spåre.

Ilmoituksessa mainostettiin hauskaa monipuolista ohjelmaa, joka antaa olettaa, että tivolialueella oli ajolaitteiden ja pelien lisäksi myös ohjelmatelttoja. Taikurimestari Solmu Mäkelä kertoi esiintyneensä tämän tivolin Ihmeteatterissa vuonna 1940.

Björn Gammals kertoi, että kuuluisa berliiniläinen taikuri Maldino esiintyi 1930-luvun alussa ja kävi Suomessakin juuri Tivoli Coreassa.

Mini-Conchita

Klovni Sebastian esitteli yhtäkkiä julkisuudessa uuden partnerinsa Mini-Conchitan. Kerrassaan valloittava kaunotar. Loistava vartalo ja todella persoonalliset kasvot. En ole nähnyt heidän numeroaan vielä, mutta oletan tämän hehkeän tähden laulavan. Pari päivää on jo mielessä pyörinyt, että millainen ääni hänellä on. Kesäkuussa vatsastapuhuja Klovni Sebastian keikkailee mm. Helsingin ja Tallinnan väliä Silja Europalla ja Finlandialla. Jokohan heidän numeronsa valmistuu sinne?

Kansan Tivoli 1938

Tämä mahtipontinen ilmoitus oli Aamulehdessä 31.5.1938. Noita ulkomaan vierailuja en usko ihan ensilukemalta, vaikka siihen aikaan sanomalehti kirjoittikin aina totuuden. Ilmoituksessa luetellaan lukuisia sirkusartisteja ja mainitaan listan lopuksi ”kymmenkunta muuta huvilaitetta”. Minulle tuttuja huvilaitteita on vain tuo Ilmariset.

Allekirjoituksena ilmoituksessa on Kansan Tivoli ja nimikirjaimet L.C. Kuka oli L.C.? Kaupparekisteristä löytyi tieto, että  Kansan Tivoli lopetettiin 17.12.1948. Omistajaksi mainitaan L.L. Syversen. Samassa rekisterissä kerrotaan, että Niilo Valdemar Syversen lopetti Hippodromin Tivolin reilua kuukautta aiemmin 12.11.1948.

Kansan Tivolin omisti siis Ludvig Syversen. Hänen vanhempansa olivat myös sirkus- ja tivoliväkeä. Isä oli norjalainen ja äiti tanskalainen. He muuttivat Suomeen 1800-luvun lopulla. Niilo Syversen oli Ludvigin poika. Heidän tarinansa alalla päättyi 1960-luvulla. Viimeisinä aikoinaan he hoitivat etupäässä ampumatelttoja Sariolan tivoleissa.

Selfie

Selfie oli muotijuttu jo viime vuonna ja jatkuu edelleen. Sirkus Finlandian tämän vuotisen ohjelman loppuparaatissa eli Grande Finalessa kaikki artistit ottavat kuvia itsestään eli ottavat selfien. Ja kyllä he niitä ihan oikeasti ottavatkin. Monet aitioissa istuvatkin pääsevät kuviin mukaan. Niitä näkyy paljon sosiaalisessa mediassa.

Wikipedia kertoo muoti-ilmiöstä näin: Selfie, selfis tai omis on valokuvattu omakuva, joka otetaan tavallisesti pienellä digitaalikameralla, webkameralla tai kännykän kameralla. Selfiet otetaan usein nopeasti ja ne saattavat olla epäselviä tai vinoja valokuvia. Selfiet jaetaan usein sosiaalisen median kautta, esimerkiksi Facebookissa tai Twitterissä. Selfiet ovat usein vapaamuotoisia kuvia, tyypillisesti otettuja pitämällä kameraa oman käden pituudella tai peilin kautta kuvattuna. Niissä on tavallisesti vain valokuvaaja itse. Usean henkilön pikamuotokuvia sanotaan ryhmäselfieiksi. Oxfordin sanakirjat valitsi selfien vuoden 2013 sanaksi. Sanakirjojen mukaan kyseessä on englannin kielessä jo kymmenisen vuotta esiintynyt sana. Selfie on lyhennetty ja johdettu sanasta selfportrait ’omakuva’.

The Taika ja Temppu

Tämä postikortti on jo useamman vuoden takaa, mutta kaikkihan heidät tunnistaa. Viihdyttäjän uraansa 1990-luvun puolivälissä aloitelleet silloiset nuorisoteatterilaiset Janne Kataja ja Aku Hirviniemi polkaisivat pystyyn The Taika ja Temppu Show’n. Yhtymä Kataja-Hirviniemi viihdytti taikatempuillaan koko perheen esityksiä, mutta sittemmin herrat ovat keskittyneet omiin uriinsa.

Charles Arbre

Tässä jälleen yksi postikortti Solmu Mäkelän ehtymättömästä julistekokoelmasta. Charles Arbre oikealla nimeltään Eduard Baum syntyi Itävallassa 1846 ja kuoli siellä 1907. Arbre tulin Ruotsista Suomeen 1879 ja esiintyi Turussa, Porissa. Vaasassa, Tampereella, Hämeenlinnassa ja Helsingissä puolisen vuotta. Täältä hän jatkoi matkaa Pietariin esiintyen vielä Viipurissa maailiskuussa 1880.
Ruotsissa hän esiintyi jopa Ruotsin kuningas Oscar II:lle. Arbrea verrattiin taidossaan sen ajan suuriin taikureihin. Hänen sorminäppäryyttään ylistettiin. Arbrea avusti esityksissä hänen tyttärensä Maria. Arbre esitti tyttärensä kanssas ihmetystä herättäneen tempun, jossa tytär leijui ilmassa pelkän  tangon varassa. 1880-luvulla Arbre esiintyi pääasiassa Keski-Saksan hotelleissa.

Sandor & Calle Jr

Kyllä se on nautittavaa katseltavaa, kun kaksi mestaria löytää yhteisen sävelen. Ei ole kysymys musiikista, mutta rytmitajua tässä tarvitaan paljon. Sandor Donnert ja Carl Johan Jernström ovat koko ikänsä olleet hevosen selässä. Molemmat ovat loistavia jonglööreja ja vanhoja tuttuja keskenään. Hienoa, että keksivät pistää taitonsa likoon samaan numeroon. Kuvat eivät pysty kertomaan sitä fiilinkiä. Käykää katsomassa, kun Sirkus Finlandia tulee paikkakunnallenne.

Uusi Catastrof

Sirkus Finlandiassa heti kiertueen alussa tänä vuonna sattunut vahinko muutti hiukan The Catastrof Brothers -ryhmän esitystä. Duon toinen jäsen Claude Sprecher loukkasi esityksessä itsensä ja on edelleen sairauslomalla. Daniele Nash sai heti uudeksi kaverikseen Florian Vuillen Italiasta.

Nyt meni sormi suuhun, kun Florianilla alkoi uusi sopimus toisessa sirkuksessa ja hänen oli pakko matkustaa pois Suomesta. Toistaiseksi tilalle otettiin jyväskyläläinen 24-vuotias sirkusvaatturi Riikka Heiskanen. Riikalla on Wriic's Costume Arts -niminen yritys, joka vaatettaa esiintyviä taiteilijoita. Saapahan kokeilla itsekin käytännössä millaiset työasut toimivat sirkusartisteilla.

Henkilövaihdos aiheutti isoja muutoksia duon numeroon. Daniele Nash otti roiston roolin ja Riikka sai poliisin osan. Numero ei tietenkään ole enää samanlainen kuin alussa. Se ei kuitenkaan ole vielä katastrofi, mutta jännä nähdä miksi numero vielä muuttuu.

Särkänniemeen

Tampereen Särkänniemi tajusi vihdoin poistaa sisäänpääsymaksun alueensa porteilta. Tänä kesänä taidan poiketakin siellä. Moneen vuoteen en ole siellä käynytkään. Särkänniemi liittyy vahvasti omaan elämääni. Vuosina 1974–1985 olin osastopäällikön tittelillä tuolla mäellä. 1974 syksyllä hain tuntumaa Linnanmäellä ja seuraavana keväänä avattiin Särkänniemen huvipuisto. Ylhäällä kuva ”hupun” ensimmäisestä kesästä. Eipä siinä paljoa houkutuksia silloin ollut. Osa laitteista oli Linnanmäen vempeleitä. Ensi kesänä siitä on jo 40 vuotta.

Alkuvuosina Särkänniemessä oli ilmaisohjelmaakin joka päivä. Kuvassa akrobaatit Maria & Ben, eli Maria ja Pentti Heinonen heinäkuussa 1975. Elävä musiikki säesti. Vierailevat artistit olivat pääosin suomalaisia.

Perustimme Kalevi Sariolan ja muutaman muun sirkusfriikin kanssa Tampereen Mini-Sirkuksen nuorille sirkusharrastajille. Sirkustaitojen opettajia oli helposti saatavilla Särkänniemessä esiintyvistä artisteista. Tässä kuvassa iloisia klovneja Särkänniemen ulkoilmalavalla 1977. Kun huvipuiston ilmaisohjelmat lopetettiin, loppui nuorten sirkuskerhotoimintakin. Meidän vetäjien taidot eivät riittäneet opettamiseen ja ohjaamiseen.  Intoa kyllä oli.

Lava vuokrattiin vuosittain muuhun käyttöön. Kuvassa taikuri Sir Richardin eli Risto Pajusen Taikateltta ulkoilmalavalla 1979. Joinakin vuosina lavalle laajennettiin Kahvila Särkän terassia.  Joka neliö piti hyötykäyttää.

.

Sunellit Tampereella

Tamperelaisessa Kansan Lehdessä oli reilu sata vuotta sitten eli 12.2.1912 tällainen artikkeli:

Pieniä tietoja.
Kahlekuningas Sunell nuorempi antoi eilen toisen näytännön Hämeen Pohjalla, tällä kertaa esittäen useita ihmetemppuja avoimesti yleisön edessä sekä paljastaen muutamien ihmetemppujen salaisuuden. Oli sangen innoittavaa nuo ”paljastukset” joista yleisö ei kaikesta julkisuudesta huolimatta päässyt tirkistämään tuon taivaallista – se taito ei näet ole niin vaan opittavissa, vaikka näkee, miten temppu käypi. Mestarillinen oli hullunpaidasta ja kahleista vapautuminen lavalla yleisön silmäin edessä. Ainoastaan äärimmilleen kehittyneen taidon, voiman ja notkeuden kautta näytti olevan mahdollista vapautua moisesta luonnottomasta pinteestä.
Sunell vanhemman taitotempuista mainittakoon ainoastaan huvittava leikki punaisilla palloilla, jotka alinomaa katoavat ja taas ilmestyvät kuin tyhjästä näkyviin, sekä rautarenkailla, jotka vaikka ovatkin kokonaisia, vähän päästä muodostavat ketjun.

August Sunell

Kyseessä olivat veljekset August ja Uno Sunell, taikureita ja kahlekuninkaita molemmat. 1912 Sunellin veljeksillä oli myös oma nelimastoinen teltta, mutta ilmeisesti näin talviaikaan esiinnyttiin erilaisissa lukaaleissa. Tekstissä mainittu Hämeen Pohja tunnetaan nykyään Tampereen Pantin talona Puutarhakatu 11:ssä. Tuohon aikaan se oli Suomalaisen Puolueen ja Suomalaisen klubin omistuksessa. Siinä toimi Hotelli Hälläpyörä (myöh. Hämeenpyörä), jossa oli mm. 600 hengen juhlasali. Nykyisin Suomalainen Klubi toimii osoitteessa Puutarhakatu 13.

Uno Sunell

Job August Alexander Sunell (1885–1924) ja Uno Petter Wilhelm Sunell (1888–1935) olivat kuusilapsisen perheen jäseniä. Yhtä lukuunottamatta muutkin lapset esittivät sirkustaitojaan jossain vaiheessa. August muutti Yhdysvaltoihin 1914 ja jäi sille tielleen. Nuorempi veli Uno Sunell jatkoi Suomessa ja Ruotsissa loistavalla menestyksellä.

Hämeen Pohja

Lai Fun

Lai Fun on kiinalainen nuudelilaji, mutta tässä tapauksessa veikkaan taikuria. Tietääkö joku hänestä lisää? Ilmeisesti esiintynyt Suomessakin, koska tämä muistokorttikin löytyi täältä.

Sirkus Maxim 1930

Lotta Mattila-Lahtinen kertoo kirjassaan Tivolihuveja Keravalta, että Sirkus Maximin omistivat Väinö ja Aurora Bono ja että he olivat itsenäisiä yrittäjiä Suomen Tivolissa vuonna 1929. Teltan kerrottiin olevan halkaisijaltaan 20 metriä. Tämä Sariolan tivoli taisi käyttää myös nimeä Helsingin Tivoli ja Turun messuilla nimeä Messu Tivoli. Sirkus Maximista löytyy maininta myös vuodelta 1923. Mutta keitä olivat sen omistajat Väinö ja Aurora Bono? Lähtivätkö he yksin kiertämään Suomea 1930 ilman ison tivolin tukea?

Tämä lehti-ilmoitus oli Kansan Lehdessä 23.7.1930. Superlatiiveja ei säästellä ja kehumista ei kainostella. Siihen aikaan vielä kaikki mikä oli sanomalehdessä, oli monelle totta.

Veli Giovanni

Hillari Johannes Viherjuuri (19.2.1889–21.9.1949) tunnettiin paremmin nimellä Veli Giovanni. Hän kuului suomalaisen pilalehdistön, sarjakuvan ja lehtien ajanvietesivujen pioneereihin. Toimittajana Viherjuuri työskenteli mm. Uudessa Suomettaressa, Uudessa Suomessa ja Suomen Kuvalehdessä. Hän myös taisi venäjää ja toimi kielen opettajanakin. Hän oli ensimmäinen, joka käytti Suomessa sanaa ”sarjakuva”, vuonna 1922 Otavalainen-lehdessä. Myös kaikenlaiset pilailujutut ja ristisanatehtävät olivat miehen sydäntä lähellä.

Kuvan Pilajuttuja-lehtiä ilmestyi 178 kpl vuoteen 1950 saakka. Hänen tunnetuin kirjoittamansa sarjakuva oli Junnu, joka ilmestyi Suomen Kuvalehdessä 1927–1934. Junnulla oli monta eri piirtäjää: Alexander Tawitz, Poika Vesanto ja Arnold Tilgmann. Suomen Kuvalehdessä oli myös hänen toimittamansa Veli Giovannin Ajanvietesivu 1919–1936, joka sisälsi tehtäviä ja piirroksia. Viherjuuri toimi Otavan mainosjohtajana vuosina 1918–1936. Kaiken lisäksi Veli Giovanni oli intohimoinen saunan harrastaja ja teki suomalaista saunakulttuuria tunnetuksi ulkomaita myöten.

Vapaa-ajallaan hän viihdytti lähipiiriään ja vieraitaan mitä merkillisimmillä taikatempuillaan. Viherjuuri oli yksi viidestä Taikapiirin perustajajäsenestä. Muut perustajat olivat Julius Sundman, Börje Stenman, Matti Nurminen ja Heikki Marttila eli Arijoutsi.

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Onpa Viherjuuri ollut monipuolinen herra. Tämä blogi on siitä loistava, että täällä on tuotu esiin useita viihdealan henkilöitä, joista ei niin usein kuule. Muistanko ihan oikein, että Veli Giovannin Ajanvietesivuilla opetettiin myös taikatemppuja? Olen muistaakseni joskus löytänyt tällaisen lehden. 
Klovni Sebastian
••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
Olin vuonna 1970 juontajana eli tivolikuuluttajana Linnanmäen Kolibri-teatterissa. Siellä esiintyi silloin ruotsalainen fakiiri Mr Swing. Hän näki paljon aikaa ja vaivaa ohjelmansa eteen. Ohjelmassa oli myös illuusio "nainen ilman alaruumista". Se oli juuri tuon Veli Giovannin piirroksen mukainen. Pöydän päällä oli kolmella jalalla tarjotin ja sen päällä lepäsi naisen yläruumis. Kun pöydän edestä vedettiin verho pois, niin "yläruumis" katseli raukeasti yleisöä, heilautti kättään ja poltteli pitkän imukkeen varassa savuketta. Kerran eräs fiksu katsoja tuli ennen esitystä kysymään, että mistä te tiedätte, että se on "nainen ilman alaruumista", kun sillä ei kerran ole alaruumista. En muista, mitä vastasin! Tällä "yläruumiilla" oli kyllä selvästi havaittavat rinnat.
Markku A 

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

.

Sirkus Bonn 1952

Mihinään ei voi nykyään luottaa. Ei edes omiin sanoihinsa. Olen aiemmin kertonut, että Sirkus Bonnille ostettiin uusi teltta Linnanmäeltä vuonna 1952, ja samalla vaihdettiin sirkuksen nimeksi Sirkus Eurooppa. Tämän julisteen alareunassa kuitenkin lukee, että se on painettu 1952. Siinä mainitaan myös, että käytössä on kaksimastoinen jättiläissirkus.

Ohjelma ilmoitetaan näin:
Miss Zoja, Nainen leijonankesyttäjänä
Les Minalex, Aito arabiryhmä Marokosta
Senor Oxen, Pelkäämätön mies joka painii 250 kg karhun kanssa
Mr Magus, Uskomatonta mutta totta
Monsieur Constatin, Ilmiömäinen jonglööri
Trio Sashalmi, Huikeita esityksiä sirkuskaton alla
Bogaras & Pepi & Fernendo, Kansainväliset klovnit
Sirkusorkesteri
Avenius, Suomalainen tuhattaituri
Duo Steckel, Notkeutta, taitoa, voimaa ja vauhtia

Tuosta joukosta tunnistan domptööri Miss Zojan eli nykyisen Zoja Puskan. Toinen tuttu on Avenius eli Arvo Konstantin Avenius joka käytti myös taiteilijanimiä Monsieur Constatin ja Konstantin. Hän oli oli jonglööri, taikuri ja polkupyöräakrobaatti. Senor Oxen oli oikealta nimeltään Lennart Oxen.

Mutta kumpi nyt on oikein vuonna 1952 – Bonn vai Eurooppa. Todennäköisesti molemmat.

Kommentit:

Minulla on se käsitys, että Felix toimi vuodet 1949–1950, Bonn vuodet 1951–1952 ja Eurooppa 1953–1955. Teltta ostettiin Linnanmäeltä 1952, mutta otettiin kai käyttöön vasta kesällä 1953. Olen nähnyt teltan ostokuitin ja se taisi olla niin, että teltta siirtyi Romanoffin haltuun kesäsesongin 1952 jälkeen.MA

.

Hiusriipunta

4.5.2014 sattunut työtapaturma Ringling Bros and Barnum & Bailey -sirkuksessa Yhdysvalloissa puhuttaa edelleen alan ihmisiä ympäri maailmaa.  Medeiros Troupe oli esittämässä hiusriipuntanumeroaan 12 metrin korkeudessa, kun heidän kannattimensa katossa petti. Kahdeksan naista loukkaantui pudotessaan. Kahden tila on edelleen kriittinen, neljä heistä on jo melko hyvässä kunnossa. Yksi jopa puhuu jo töihinpaluustaan. Seurueeseen kuului artisteja USA:sta, Bulgariasta, Ukrainasta ja Brasiliasta.

Onnettomuuden syy oli kannatintelineen kiinnikkeiden pettäminen. Englanninkielinen selitys on:  It has been determined that a carabiner in the rigging failed, however we do not know at this point why. Useat viranomaiset tutkivat vielä tapausta. Taiteilijoiden ja laitteiden paino oli alle 1 500 kg. Kiinnitysten piti kestää yli 10 000 kg.

Sama olisi voinut tapahtua mille tahansa ilmassa esiintyvälle ryhmälle, mutta tässä yhteydessä tuli mieleen meidän omat hiusriippujamme. Tämän ilma-akrobatiamuodon sanotaan tulleen aikoinaan Kiinasta tai Etelä-Amerikasta. Vuosina 1987 ja 1989 Bulgarialainen Lily Dimitrova esitti hiusriipuntaa Jernströmin perheen Sirkus Finlandia Juniorissa.  Yläkuvassa hän valmistautuu nostoon poikansa avustuksella 1987. Nuori Heidi Jernström (nyk. Shershun) innostui myös hiusriipunnasta ja kovan työn jälkeen esiintyi jo 1989 Sirkus Finlandia Juniorissa. Seuraavana talvena hän esiintyi myös Finlandian Bulgarian kiertueella. Vuonna 1992 esiintymisareena oli Pohjois-Koreassa. Muistan Miss Heidin vielä vuodelta 1994 Sirkus Finlandiassa.  Alhaalla kolme kuvaa Heidistä vuosina 1989–1993.

Mutta kuka oli Miss Virginia, joka esitti hiusriipuntaa Circus Piccolossa 1992? Ja ehkä näitä hiusriippujia on ollut ennen Lily Dimitrovaakin Suomessa.

Finna

Kuva Signe Brander. Helsingin kaupunginmuseo, Finna. 

Kuva on lisensoitu Nimeä-Ei muutoksia 4.0 Kansainvälinen (CC BY-ND 4.0) -lisenssillä. 

Löysin kultakaivoksen, joka kiinnostaa varmaan kaikkia historiasta kiinnostuneita. Helsingin kaupunginmuseon Finna on tiedonhakupalvelu, joka kokoaa yhteen aineistoja arkistoista, kirjastoista ja museoista. Palvelun kautta pääset selaamaan ja lukemaan satoja tuhansia sähköisiä aineistoja. Aineistoja lisätään ja palvelua kehitetään koko ajan.

Kaikki Finnassa olevat Helsingin kaupunginmuseon kuvat ovat vapaasti ladattavissa ja käytettävissä, mutta kuvaaja ja kuvalähde on ilmoitettava. Kuvat on lisensoitu Nimeä-Ei muutoksia 4.0 Kansainvälinen (CC BY-ND 4.0) -lisenssillä. Palvelun kuvat eivät ole painokelpoisia. Jos haluat ostaa painokelpoisen kuvan tai sinulla on muuta kysyttävää, ota yhteyttä Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkistoon.

Haulla ”sirkus” löytyi muun muassa yllä oleva kuva nykyisen Eduskuntatalon kohdalta. Siinä näkyy Arkadian mäelle asettunut Grand Cirkus du Nord. Taustalla nousee Kansallismuseon rakennustyömaa. Eletään vuotta 1908. Sirkuksen omisti ruotsalainen Richard Olsson.

Kokeilin myös hakua sanalla ”tivoli”, mutta se toi tivolikuvien lisäksi joukon sirkuskuvia, joilla ei ollut mitään tekemistä tivolin kanssa. Tämä johtuu siitä, että Helsingin kaupunginmuseon vanha (mutta yhä toimiva) fyysisten kuvien luokitusjärjestelmä niputtaa kuvat mm. sirkuksista ja tivoleista samaan laatikkoon. Joskus tulevaisuudessa tähänkin on tulossa korjaus.

Kommentit:

Vaikka Finna niin väittääkin, niin teltta ei ole Eduskuntatalon paikalla, vaan Pikkuparlamentin tontilla. Sen huomaa esim. siitä, että satamaradan kuilu on teltan takana, sen pohjoispuolella (huom. ylikulkusilta).

.

Parrakas nainen

Eurovision laulukilpailun voitti tänä vuonna parrakas nainen Conchita Wurst. Mieleeni tuli heti, että samaa konstia ovat tivolit ja sirkuksetkin aikoinaan käyttäneet houkutellakseen ihmisiä. Useat niistä olivat bluffia, kuten tämä laulajakin. Kyseessä on roolihahmo, jonka hän lanseerasi jo 2011. Hänen oikea nimensä on Tom Neuwirth.

Sirkuksissa ja tivoleissa esiintyi myös ihan oikeita karvaisia naisia monien muiden eriskummallisten eläinten ja ihmisten joukossa. Tässä pari esimerkkiä. Ylhäällä on kuva muistokortista, joka esittelee Hede Koschin Berliinin Passage-Panoptikumissa. Kuvassa hänet on nimetty tytöksi kivikaudelta.

Alhaalla on kuva Berthelsenin kirjasta Sirkus i Norge ja se esittelee yhden maailman tunnetuimmista partaisista naisista Julia Pastrana (1834–1860). Tällä meksikolaisnaisella oli hypertrichosis terminalis, ts. hänen kasvojaan ja kehoaan peitti suora musta karva.

Alimmaisena vielä toinen kuva Juliasta 1895 ilmestyneestä Saltarinon kirjasta Fahrend  Folk. Hänen korvansa ja nenänsä olivat epätavallisen suuret ja hampaat olivat epätasaiset.

Cirkus Felix 1950

Cirkus Felixin perusti haminalainen Elisabeth Romanoff keväällä 1949 yhdessä miehensä Lasse Patrikaisen kanssa. Vuosien myötä sirkustoiminta kasvoi. Sirkuksen nimiä vaihdettiin vuosien mittaan. Felixin tilalle tuli Bonn ja sen jälkeen Eurooppa. Romanoffin liiketoiminta loppui 1955.

Vuonna 1950 Felixin ohjelman tukipaalu oli unkarilainen Papin perhe. Papin ryhmä teki lentävän trapetsin nimellä Ribars Bross tai 3 Ribars ja pellenumeron nimellä 3 Pepitas. Trapetsilla olivat Irén, József, Sándor ja Kálmán Pap. Klovneina olivat Irén, József ja Kálmán Pap. Kaiken lisäksi Kálmán Pap toimi myös taikurina.

Toinen monipuolinen ryhmä oli suomalainen Paganuksen perhe. 2 Paganus -ryhmä oli permantovoimistelijoita, akrobaatit isä ja poika Eero ja Kyösti Paganus. Eero esiintyi yksin nimellä Mr Paganus. Leijonan ja karhut esitti Lenny Oxen. Zoja Romanoff ja Kalle Nyman olivat sirkuksen mukana, mutta ryhtyivät villieläinkouluttajiksi vasta myöhemmin.

Muuten – mikä oli tuo julisteessa mainittu Suuri sensaatio: Laskeva pääkallo?

Alakuvassa 3 Ribars -ryhmän taiteilijakortti. Näkyvät käyttäneen myös nimeä 3 PAP 3.

Kommentit:

Pääkallo avasi suunsa niin monta kertaa kuin yleisöstä joku oli sanonut jonkun numeron.

Nimi 3•PAP•3 oli käytössä Unkarissa ihan alussa, mutta muuttui nopeasti eri Ribars muotoon.

Papit tulivat Suomeen 28.05.1948.

.

Jean Rocher Delalune

Kallis puku, hiukan pömpöttävä vatsan seutu, lyhyt mies, komea nenä ja aina aurinkolasit silmillä. Tässä tuntomerkkejä sirkusmaailman kenties suurimmasta tähdestä. Ainakin jos häneltä itseltään kysytte. Jean Rocher Delalune pitäytyy esityksissään vahvasti klassisessa taikuudessa. Temput ovat aristokraattisia ihmeitä, mutta sulavuus jolla ne suoritetaan on mieleenpainuva tapahtuma. Sen nähtyään ei enää ihmettele, että maailman suurimmat sirkukset ja varieteet kilpailevat hänestä. Sirkus Finlandia neuvotteli taikurin omien sanojen mukaan useamman vuoden hänen tulostaan Suomeen 2014.

Muuten – sanat narsisti ja artisti ovat aika lähellä toisiaan. Tämä ei tietenkään liity tähän Jean-herraan. Tuli vaan mieleen.

.

Cirkus Fox 1949

Iren Pap pienen Kati-tyttären kanssa.

Cirkus Fox oli unkarilaisen Pap'n perheen oma sirkus. He tulivat Suomeen 28.5.1948 Cirkus Brdr. Schmidtin kanssa. Ryhmä Ribars esiintyi siellä lentotrapetsilla ja siihen kuuluivat unkarilaiset Irén, József, Sándor ja Kálmán Pap. Seuraavana vuonna tämä joukko perusti oman Cirkus Foxin.

Julisteen mukaan käytössä oli 2-mastoinen jättiläisteltta 1 000 hengelle. Ohjelmasta mainitaan tuossa julisteessa unkarilainen suuri lentonumero suoraan Budapestista, unkarilaisia klovneja, parodia-tanssia ja Saltomortalehyppääjiä. Soitosta huolehtii sirkuksen orkesteri. Cirkus Foxissa oli mukana myös Arvo Kangasniemi, ilmeisesti karhuineen.

Muuten – kaupparekisterissä kerrotaan, että Sirkus Fox on lopetettu 1.8.1983. Yrityksen omistajaksi mainitaan Kaarlo Markimo. Onko kyseessä sama Fox?

Kommentit:

Oletettavasti Kaarlo Markimo on Károly Markimo, joka oli unkarilainen mies.  Hän oli turkisihmisiä eikä ollut mitään tekemistä sirkuksen kanssa. Ilmeisesti Papilla ei voinut olla sirkusta, kun ei ollut Suomen kansalainen ja sitten se laitettiin mahdollisesti Markimon nimiin.  Károly Markimo kuoli kyllä jo varmaan 50-luvun lopussa.  Tuo sirkus toimi vain vajaan kesän.

.

Cirkus Mijares 1958

Vuonna 1958 ruotsalainen Cirkus Mijares vieraili Suomessa jo toista kertaa peräkkäin ja kävi peräti Oulussa asti, jossa Timo Tuomivaara nappasi siitä ylläolevan kuvan. Cirkus Mijaresin suomenvierailun teemana oli Fiesta Mexikossa. Ohjelma oli tällainen:

Ouverture, Sirkus Mijares’en orkesteri
Juhlan avaus meksikolaiseen tyyliin
Parfores, Senorita Dolores esittää ratsastusta
Los Marvos, akrobaattinen sinfonia
Juan Ramirez, 10 koiraa ja 1 hevonen
Bartona & asistentti, huimapää sirkuskupoolissa
Joht. Mijares lempihevosineen
Jytte Irena & Salvanos, Texasilainen laulu- ja musiikkisensaatio
Väliaika
Alkusoitto, Sirkusorkesteri
3 Bernhardia, amerikkalainen tasapainoesitys
Joht. Willy Holzmüller suurine kuuluisine elefantteineen
Calanu, ”laillinen” taskuvaras Mexiko Citystä
Tornados, Satakuntalaiset nuorukaiset ”lennossa” maailmanmaineeseen
Albert Schumann esittää klassillista sirkustaidetta
Rita Schumann korkeamman luokan kouluratsastuksessa
3 Riegeliä, Englannin etevimmät akrobaatit
Vuoden naurusensaatio: Hollywoodaasi Chico, kuka haluaa saa ratsastaa
Loppumarssi ja näkemiin
( Jytte Irena & Salvanos eivät tulleet Texasista vaan Tanskasta.)

Tässä kuvassa sirkus Mijaresin artisteja. Vasemmalta kolmas on taikuri-taskuvaras Calanu (lehtiartikkelissa Kalanu). Neljäs vasemmalta laulu- ja musiikkisensaatio Salvano. Oikealla Tornados eli Tarmo Vilén ja Yrjö Niitlahti.  Tässä alakuvassa vasemmalta jonglööri Henrico eli Björn Gammals, Calanu ja Salvano.

Manuel Mijares oli Ruotsin kansalainen, mutta syntynyt Meksikossa. Kuuleman mukaan hänen isänsä johti meksikolaissirkus Modelonia. Manuelin veli Chey Mijares solmi 1920-luvun alussa avioliiton kuuluisan ruotsalaisen ratsastajattaren Baptista Schreiberin kanssa. Vuonna 1927 aloittivat nämä kolme oman sirkusyrityksen, josta muodostui Cirkus Schreiber. En tunne ihan tarkkaan Ruotsin sirkushistoriaa, mutta ilmeisesti Cirkus Mijares oli niitä viimeisiä yrityksiä ennen tämän sirkustarinan loppua. Mijares kierteli Suomessa myös vuonna 1957.

Vuoden 1958 ohjelmalehdessä lueteltiin sirkuksen toimihenkilöt näin:
Johtaja ja tuottaja, Manuel Mijares
Taiteellinen johto, Chöppi Mijares
Toimitusjohtaja ja mainospäällikkö, Jean Schreiber
Kamreeri, Olov Sjöstrand
Sihteeri, O. Bergner
Ohjelmapäällikkö ja kuuluttajamestari, Ernest Carré
Sirkustoimittaja, Elsa Schreiber
Teknillinen neuvonta, W. Holzmüller
Kapellimestari E. Fagerström
Telttamestari P. Bunké
I Kassanhoitaja, H. Gaebler
Valaistusmestari, F. Scala-Schreiber
Exoottisen eläinosaston esimies, J. Bügler
Ravitoloitsija, E. Holzmüller
Kuljetuspäällikkö, C. Ernesto

Tarmo Vilén ja Yrjö Niitlahti

Tarmo Vilén ja Yrjö Niitlahti eli yläkuvassa 1958 esiintyvä 2 Tornados oli yksi tunnetuimmista akrobaattipareistamme. Tässä minun tietoni heidän keikoistaan vuosien varrella:

1951 Sirkus Bonn, 2 Tornados eli iloiset kulkurit
1955 Sirkus Eurooppa, ryhmässä Kalle Nyman, Vilén ja  Niitlahti
1957 Linnanmäen vapaanäyttämöllä Flying Tornados
1958 Ruotsalaisen Cirkus Manuel Mijaresin Suomen kiertueella
1959 Linnanmäen vapaanäyttämöllä
1961 Ruotsal. Trolle Rhodinin vesi- ja jääshowssa
1971–1972 Cirkus Löwe Norjassa, , The 2 Tornados, Tarmo & Kati Vilén
1977 Linnanmäen Peacock-varieteessa Tarmo Vilén ja Yrjö Niitlahti
1978 Sirkus Finlandia, The 2 Tornados, Tarmo & Kati Vilén

Tuossa Trolle Rhodinin Showssa ei ohjelmalehti kuulemma pitänyt kaikin osin paikkaansa, mutta Tornados-nimi siellä oli. Entä mihin meni Niitlahti, kun Vilén esiintyi vaimonsa kanssa? Alhaalla kuva Sirkus Euroopasta 1955. Oliko alamies Kalle Nyman mukana vain kuvaajan iloksi vai oliko hän mukana esityksessä? Ainakin esiintymisasu on erilainen. Orkesterikaan ei ole paikalla.

Tarmo Vilénin vei aikanaan leukemia ja Yrjö Niitlahti menehtyi 2005. Tuosta Cirkus Mijaresista lisää huomennna.

Kommentit:

•••••••••••••••••••••••••••••••
Olen suoraan alenevassa polvessa sirkuslaisia ja luin Vilenin ja Niitlahden kiertuelistaa. Haluisin kuitenkin tiedoksi Sinulle jos et tiedä että kyseiset taiteilijat aloittelivat uransa Sariolan Tivolissa Sirkus Areenassa. En muista kuinka kauan he meillä olivat mutta sieltä se alkoi.
Riitta Soikkeli
•••••••••••••••••••••••••••••••
Pari lisäystä tähän ansiokkaaseen luetteloon. Vuonna 1959 Tornados oli ainakin elokuussa Tivoli Toivo Sariolan tivolisirkuksessa mutta jo aivan elokuun lopulla Peacockissa. Peacockissa he olivat Teheranis nimisen pärssiryhmän tilalla. Linnanmäen ulkoilmanäyttämöllä he olivat ainakin heti syyskuun alussa.
Miulla on sellainen käsitys että vuonna 1961 Rhodinilla olleet taiteilijat ovat eri henkilöitä.
Korjatkaa jos olen väärässä. 
PL
•••••••••••••••••••••••••••••••
Vuonna 1974 Kati ja Tarmo Vilén esiintyivät Tivoli Matti Sariolassa, tehden vapaaohjelman mastossa. Avustajana toimi Hannu Manninen. Lisäksi Tarmo teki klovni-numeron Sleepy. Katilla ja Tarmolla oli myös baarivaunu Sariolassa ja lisäksi Tarmo toimi työnjohtajana. Seuraavina vuosina he olivat mm. Huvipuisto Seiterän mukana, mutta eivät esiintyneet.
•••••••••••••••••••••••••••••••
Trolle Rhodinin Vesi- ja jääshown ohjelmalehdessä 1961 ruotsinkielisessä osassa on 2 Torandos, suomenkielisessä osassa 2 Tornados ja ohjelmalehden artistikuvan alla on nimi 2 Dorantos, joka on tämän "Hängeperch" numeron esittäneiden taiteilijoiden todennäköisesti oikea nimi.
Kyseessä eivät olleet Vilén ja Niitlahti.
BG 
•••••••••••••••••••••••••••••••
Itse asiassa kuultuna Kalle Nyman kertoi, että he eivät koskaan varsinaisesti tehneet mitään yhteistä numeroa Tarmon ja Ykän kanssa, mutta kokeilivat jonkin verran yhteisiä liikkeitä Sirkus Euroopassa ollessaan. Tarmo ja Ykä tekivät silloin trapetsinumeroa ja Kalle Nyman paini karhun kanssa.
MA
•••••••••••••••••••••••••••••••
Mulla on sama valokuva kuin ylhäällä + myös muutama erillainen ja kuvan takan lukee: Carl Nyman, Yrjö Niitlahti, Tarmo Vilén Sirkus Eurooppa 28.5.55 -13.10.55 + lehtileike
Kristiina
•••••••••••••••••••••••••••••••
.

Luffaren Matti

Matti Romu syntyi Porissa 03.10.1945 ja kuoli Ruotsissa Västerårissa 24.11.1990. Matti Romu kiinnostui taikatempuista nähtyään Solmu Mäkelän esiintyvän ammattikoulussa, jota hän kävi. Tästä hän sai kipinän taikatemppuihin. Matti teki välineensä itse.

Vuonna 1964 Matti Romu muutti Ruotsiin. Ruotsin taikapiiriin Matti liittyi 1972. Aluksi hän toimi latojana. Hän perusti oman musiikkikaupan vuonna 1982 ja kiersi Ruotsia tanssiorkesterin kanssa. Matti myi liikkeensä pois 1987 ja aloitti ammattitaikurina.

Matti esiintyi taikurina useissa pohjoismaissa Kulkuri Mattina eli Luffaren Matti. Hän käytti myös nimeä Mr. Matti. Matti esiintyi useasti Ruotsin ja Suomen televisioissa. Matti Romu esiintyi kesällä 1987 laivalla Helsinki-Leningrad-Visby linjalla. Esityksiä oli koko kesän kaksi kertaa päivässä. Matti sai monta kulttuuriapurahaa tunnustukseksi toiminnastaan.

Viljo Korpela ja muita Nokipoikia

Viljo Korpela (8.1.1925–20.7.2005) oli sirkustaiteilija ja keksijä. Nuorukaisena hän oli aktiivinen urheilija, jolla oli innostusta akrobatiaan. Ensimmäiset esiintymiset olivat jo 1939. Minä tutustuin Villeen ja hänen Timo-poikaansa 70-luvun alussa heidän esiintyessään Särkänniemessä nimellä Nokipoika ja Poika. Nopea laskutoimitus kertoo, että Viljo Korpela viihdytti suomalaisia melkein 50 vuotta. Siinä samalla myös ranskalaisia Pariisin Moulin Rougessa 1955 Matti Kaksosen kanssa. Sama kaksikko esiintyi aikanaan lähes 30 eri maassa.

Yritin selvittää itselleni millaisissa kokoonpanoissa ja millä taiteilijanimillä Korpela esiintyi uransa aikana. Tällaisen listan sain aikaiseksi. Paljon siitä vielä puuttuu. Listaan oli pakko ottaa muitakin artisteja mukaan, sillä kokoonpanot elivät aika paljon. Samat artistit esiintyivät useissa eri ryhmissä. Vanhin löytämäni tieto oli vuodelta 1948 kun ruotsalainen Zoo Cirkus Trolle Rhodin vieraili jouluna Helsingin Hippodromissa. En kuitenkaan tiedä oliko Korpela jo tuossa 3 Powers Iloiset Nokipojat kokoonpanossa.

Kommentit:

••••••••••••••••••••••••••••
1) Powersissa oli jossain vaiheessa myös henkilö nimellä Eino Paju.
2) Korpelan kirjassa lukee: “Sotamies Kaksonen kannatteli jaloillaan kersantteja Hannula ja Malinen”. Joku Hannula on siis ollut mukana Karhumäen aikaan.
3) Wealdo kirjoitetaan tuplaveellä, eli ryhmän nimi on 2 Wealdo.
4) Vesa Salon kertoman mukaan vuonna 1949 oli Zoo-sirkuksessa Iloiset Nokipojat eli Kaksonen ja Korpela. Vesa ja Rake kävivät katsomassa mallia telineistä. Olikohan niin, että kun tekijöitä oli kaksi, niin käytettiin nimeä “Iloiset Nokipojat”, mutta jos ryhmässä oli kolmas, niin käytettiin nimeä Powers.
5) Ville Korpelan CiVa-lehteen kirjoittaman jutun perusteella he (siis Iloiset Nokipojat) olivat vuonna 1955 ensin Blackpoolissa Englannissa ja siirtyivät sieltä Pariisin Punaiseen Myllyyn.
6) Vesa Salo ja Alpo Malinen käyttivät viimeisellä kiertueellaan nimitystä Duo Wealdo ja lisämääreenä ‘Maailman taitavimmat nokipojat’.
 MA
••••••••••••••••••••••••••••
Edellisessä kommentissa Karhumäen Tivolin kohdalla mainittu kersantti Hannula oli nimeltään Taisto Hannula, synt. 12.5.1915.
MA
••••••••••••••••••••••••••••

Tom Hertell -kirjaa tehdessäni kertoi Timo Korpela, että Nokipojat-nimen keksi Tom Hertell. Matti Kaksonen ja kumppanit olivat aikaisemmin käyttäneet nimeä Amigos tai Powers. Nimissä oli heijastunut pyrkimys kansainvälisyyteen. Numerossaan miehet käyttävät tikkaita. 

Tom oli ehdottanut, että ottakaa suomalainen nimi, joka viittaa kiipeämiseen, esimerkiksi Nokipojat. Jotta katsojat sadaan hyvälle tuulelle, niin pistäkää nimeksi Iloiset Nokipojat. Björn Gammalsin arkistossa on kortti, missä akrobaatit ovat kattoympäristössä ja kortissa lukee 3 POWERS, ja sen alla The three Smiling Soot Boys. 

MA 

••••••••••••••••••••••••••••



.