Saturday 4 February 2012

Sirkus Americano


Eero Taivalsaari kirjassaan Sirkuselämää jakaa sirkukset ryhmiin. Hänen määritelmänsä mukaan ohjelmakooste on sirkusta silloin, kun se esitetään teltassa pyöreällä areenalla, jota ympäröi katsomo, ja kun ohjelma käsittää vähintään kolme numeroa. Ilmeisesti Eero hyväksyy myös sirkusrakennukset, joita Euroopassa on vielä useita.

Jos numeroita on vähemmän kuin kolme, kysymys on sideshow- eli oheisohjelmasta. Taivalsaari jakaa sirkukset myös kokonsa perusteella. Suursirkuksilla on vähintään kahden tunnin ohjelma, elävä orkesteri ja yli 1000 hengen katsomo. Muut ovat keskisuuria- tai pikkusirkuksia ja tivolisirkuksia. Ihan käyttökelpoinen jako.

Yksi näistä tivolisirkuksista oli Sirkus Americano, joka toimi Tivoli Matti Sariolassa. Yläkuvassa ohjelmalehden kannet vuodelta 1960. Alakuvassa itse ohjelma, jonka on kuvittanut Briitta Gammals.  Kansainvälistä artistijoukkoa oli Suomen lisäksi Unkarista, Itävallasta ja Italiasta. Mistähän tulivat nuo inkkarit? Ilmeisesti vahingossa Henricon nimi on painettu k-kirjaimella. Minulla ei ole valokuvaa Sirkus Americanosta, mutta sen fasaadin maalasi hyväntekijänä tunnettu Veikko Hursti.


Kommentit:
Inkkarit tulivat Saksasta. Edit Sandor kertoo Balleriina- kirjassaan, että 7 Broadnes oli saksalaisen Erhard Bosslen perhe ja heillä oli teltta, missä he esiintyivät useita kertoja päivässä. Perheeseen kuului äiti, isä, anoppi ja viisi lasta. Heillä oli intiaaninumero ja kauniit intiaaniasut sulkapäähineineen. He pitivät pukuja yllään koko päivän myös käydessään kaupungilla ostoksilla. Se oli siis hyvää mainosta tivolille. Ihmiset luulivat heidän olevan oikeita intiaaneja, koska heidän ihonvärinsä oli hitusen tumma, aivan kuten intiaaneilla. heillä oli lassonheitto-, piiska- ja tarkkuusammuntanumero.
Myöhemmin lasten aikuistuttua he työskentelivät omassa Motorshowssa kuljettajina. He tekivät autolla kaikkia mahdollisia temppuja, esimerkiksi ajoivat kahdella pyörällä tai hyppäsivät henkilöautolla kymmenen pysäköidyn auton yli. Yksi pojista joutui onnettomuuteen ja sen seurauksena pyörätuoliin. Eräänä päivänä Erhard Bossle, hänen tyttärensä ja tämän mies ajoivat kaupunkiin. Vävy ajoi autoa. He ajoivat kolarin, missä Bossle menehtyi. Yleensä tytär istui siinä paikalla, jossa isä oli nyt istunut.
Erhardin veljellä Leonard Bosslella ja perheellä oli Motorshow Hell Drivers, jonka kanssa hän kiersi esiintymässä ympäri Suomea menestyksekkäästi. 
Markku Aulanko

1 comment:

Anonymous said...

Inkkarit tulivat Saksasta. Edit Sandor kertoo Balleriina- kirjassaan, että 7 Broadnes oli saksalaisen Erhard Bosslen perhe ja heillä oli teltta, missä he esiintyivät useita kertoja päivässä. Perheeseen kuului äiti, isä, anoppi ja viisi lasta. Heillä oli intiaaninumero ja kauniit intiaaniasut sulkapäähineineen. He pitivät pukuja yllään koko päivän myös käydessään kaupungilla ostoksilla. Se oli siis hyvää mainosta tivolille. Ihmiset luulivat heidän olevan oikeita intiaaneja, koska heidän ihonvärinsä oli hitusen tumma, aivan kuten intiaaneilla. heillä oli lassonheitto-, piiska- ja tarkkuusammuntanumero.
Myöhemmin lasten aikuistuttua he työskentelivät omassa Motorshowssa kuljettajina. He tekivät autolla kaikkia mahdollisia temppuja, esimerkiksi ajoivat kahdella pyörällä tai hyppäsivät henkilöautolla kymmenen pysäköidyn auton yli. Yksi pojista joutui onnettomuuteen ja sen seurauksena pyörätuoliin. Eräänä päivänä Erhard Bossle, hänen tyttärensä ja tämän mies ajoivat kaupunkiin. Vävy ajoi autoa. He ajoivat kolarin, missä Bossle menehtyi. Yleensä tytär istui siinä paikalla, jossa isä oli nyt istunut.
Erhardin veljellä Leonard Bosslella ja perheellä oli Motorshow Hell Drivers, jonka kanssa hän kiersi esiintymässä ympäri Suomea menestyksekkäästi. Markku Aulanko